Helsinki Liikakilojen nopea kertyminen etenkin nuorison vyötärölle huolettaa brittikansanedustajia. Eniten mieliä kuohuttaa makeis- ja limsa-automaattien tunkeutuminen kouluihin. Myös vanhempien tietämättömyys terveellisestä ravinnosta huolestuttaa.
Tiistaina brittiparlamentin yhdeksänmiehinen terveysvaliokunta sekä valiokunnan terveysasiantuntijat saivat maistella suomalaista kouluruokaa, tutustua terveysohjelmiimme, ihmetellä meikäläistä lähiruokakauppaa ja pohtia kannattaisiko täältä ottaa mallia tuleviin päätöksiin. Valiokunnan pitäisi lähiaikoina julkaista kauan odotettu raporttinsa keinoista, joilla ylipaino-ongelmaa vastaan pitäisi taistella,
Suomalaisissa maamme valitseminen jonkinlaiseksi terveellisten ravintotottumusten mallimaaksi on herättänyt hilpeyttä, suomalaisethan eivät pidä itseään erityisen solakkana kansakuntana. Parlamentin terveysvaliokunnan erityisneuvonantaja, professori Philip James näkee kuitenkin useita syitä, miksi juuri Suomi kelpaa esikuvaksi briteille.
Liian monet vaihtoehdot
eivät sovi pikkulapsille.
Jamesin mukaan suomalaiset ovat vahvoja ihmisiä, jotka osaavat pitää myös säännöistä ja ohjeista kiinni. Hänen mielestään nuorille ei esimerkiksi pitäisi tarjota liikaa ruokavaihtoehtoja. Koskaan aiemmin lapsille ei ole ollut tarjolla tällaista karkkien, chipsien ja virvokkeiden hullunmyllyä kuin Britanniassa nyt.
Työväenpuolueen kansanedustaja Jon Owen Jones on samaa mieltä. Kun hänen 13-vuotias poikansa saa valita, voi lounas koostua vaikka pelkistä perunalastuista.
Monet vanhemmatkaan eivät Jamesin mukaan ymmärrä terveellisestä ruoasta mitään. Brittilasten eväslaatikoista löytyy suklaapatukoita ja kaikkea sellaista, mitä Suomessa ei saisi edes tuoda kouluun.
Britanniassa koululounas tarjotaan ilmaiseksi vain pienituloisten perheille ja muut saavat maksaa ruuasta. Tästä huolimatta brittilasten kouluruoka on pahaa, eikä sen laatua juurikaan valvota, moittii professori James.
Juoma-automaatit tuovat
sponsori-rahaa kouluille
Limuautomaatit ovat vallanneet ala-asteita lukuunottamatta lähes kaikki brittikoulut ja lapset saavat jopa kolmanneksen energiastaan virvoitusjuomista, kauhistelee Owen Jones. Kansanedustajat samoin kuin professori James paheksuvat myös sitä, että koulut saavat virvokefirmoilta tuntuvaa tukea, kun automaatti sijoitetaan koulun tiloihin. Kansanedustajat ovat tehneet jo lakialoitteen, jolla pyritään kieltämään automaatit kouluista.
- Mahtavatko päättäjät vihdoin ymmärtää, mistä on kyse, vai pitääkö vielä odottaa viisi vuotta, että kunnon kapina mediassa syntyy, pohtii James.
Suomalaisten luomaksi fiksuksi tavaksi James nostaa myös lounaisiin kuuluvat salaattipöydät ja sen, että salaatti kuuluu automaattisesti ravintoloiden ruoka-annokseen. Muuallahan salaatista yleensä joutuu maksamaan erikseen ja jos haluaa useampaa sorttia, on usein jokaisesta maksettava erikseen.
Hampurilaiset maistuvat
myös suomalaislapsille
Pikku-Huopalahden ala-asteella kansanedustajat pääsivät itse maistamaan suomalaista kouluruokaa. Tarjolla oli salaattia, kalaa ja perunamuusia sekä näkkileipää ja levitettä sekä vettä tai maitoa juomaksi. Samalla he saivat keskustella pienten koululaisten kanssa ravintotottumuksista ja liikunnasta.
Kouluruoka sinänsä ei saanut koululaisilta juuri kehuja, mutta mahdolliset moitteetkin olivat hyvin vaimeita. Yhdeksänvuotias Toni innostui selvästi enemmän hampurilaisista kuin kouluruoasta, kun konservatiivikansanedustaja Simon Burns yritti ottaa selvää pojan lempiruoasta.
Koululaiset myönsivät kyllä käyvänsä silloin tällöin hampurilaispaikoissakin, mutta eivät suinkaan joka päivä. Hampurilaiset eivät heidän mukaansa korvanneet koululounasta. Kouluruokalassa lähes kaikki ottivat lautaselleen salaattia, tosin jotkut vain yhden pienen hippusen.
Kansanedustajat vietiin myös ihmettelemään tavallista suomalaista lähiruokakauppaa, jossa suuri osa elintarvikkeista on Britanniassa terveystuotteiksi luokiteltua tavaraa, kuten ruisleipää.