Britannia on kulutushuuman pauloissa. Pankit, luottokorttiyhtiöt, tavaratalot, jopa jalkapalloseurat tyrkyttävät kuluttajille lainaa välittämättä takaisinmaksukyvystä.
Ylivelkaantumisen aikapommi tikittää. Kuinka suuri syyllinen on velallinen itse?
Kulutushuuman ja velkoihin suistumisen suurin taustatekijä on ylikuumentuneet asuntomarkkinat. Asuntojen hinnat ovat kohonneet kaksinkertaisiksi viidessä vuodessa. Talonomistajat ottavat lisälainaa kiinteistöjen kohonnutta arvoa vastaan. Usein he laittavat rahansa kerskakulutukseen tai lomiin.
Jos - tai vääjäämättä kun - asuntokupla puhkeaa eivätkä asunnonomistajat pystykään lyhentämään velkojaan, menee lainojen vakuudeksi annettu talo alta. Tämä moniin henkilökohtaisiin tragedioihin johtanut asuntobuumin ja velkaisuuden vuorottelu on nähty Britanniassa jo kahteen kertaan: 70-luvun puolivälissä ja 90-luvun alussa.
Luottoa kaikille
Vakuudettomien kulutusluottojen markkinoita mestaroivat pankit ja niiden omistamat luottokorttiyhtiöt.
Luottokorttifirmat harjoittavat valtaisaa suoramainontaa ja jo asiakkaina olevien ihmisten luottorajaa korotetaan pyytämättä.
Yhtiöt ovat varmistaneet sen, että jopa muutaman punnan kaltaiset pikkusummat saa pulittaa muovirahalla.
Mainonta harhauttaa. Viimeksi Barclays-pankki, Britannian suurin luottokortittaja yhdeksällä miljoonalla asiakkaallaan, sai kovan korvapuustin kilpailuvirastolta. Barclaycard oli väittänyt mainoksissaan, että velkapääoman siirtäminen sen kortille takaa "ikuisesti nollan prosentin koron".
Korottomuus vaati jatkuvaa uuden luoton ottoa normaalilla, kovalla korolla eli mainos oli valheellinen. Yhtiö joutui lopettamaan mainoskampanjansa.
Luottokorttiyhtiöt vetävät kohtuuttomia korkoja samaan aikaan kun Englannin pankin peruskorko on ollut alimmillaan 48 vuoteen. Kohtuuttomuus on pakko uskoa, koska asian on meille kertonut tuon samaisen Barclays-pankin pääjohtaja Matthew Barrett. Hän sanoi parlamentin valiokunnan istunnossa, että luottokortti on liian "kallis" tapa lainata rahaa. Barrett ilmoitti vielä, ettei hän soisi lastensa ottavan luottokorttivelkaa.
Pankit tyrkyttävät henkilökohtaisia lainoja ja houkuttelevat tilinylityksiin. Esimerkiksi pankkiautomaattien ruuduilla vilahtelee mainoksia siitä, miten asiakas varmastikin "tarvitsee" luottoa uuden sohvan ostoon. Ja nyt joulun alla tietystikin rahaa kaikkiin "välttämättömiin" lahjoihin.
Jopa täysin vailla säännöllisiä tuloja olevat opiskelijat voivat hankkia itselleen melkein minuuteissa telepankeista tuhansien eurojen luottorajat opintovelkojen päälle.
Tavarataloissa kaupitellaan jokaiselle asiakkaalle kanta-asiakaskorttia - ja lainaa. Velaksi ostaminen esitellään "helppona" ja "vaivattomana". Vähemmän alleviivataan sitä, että liikeketjujen korteilla lainattujen rahojen vuosikorko on usein lähellä 30 prosentin kiskurilukuja.
Korttiasiakkaan luoton katto näyttää olevan taivaassa. Mitään todellisia takaisinmaksukyvyn tarkistuksia liikkeet eivät tee. BBC:n ajankohtaisohjelman Panoraman kokeessa toimittaja, tuloiltaan aivan tavallinen Brian Brittiläinen, sai hilattua yhteisen luottorajansa muutamassa tunnissa käsittämättömään 80 000 euroon.
Hänen ei tarvinnut muuta kuin käväistä parissa liikkeessä Oxford Streetin kauppakadulla ja soittaa tukku puheluita.
Kuluttajia varoitettiin
Viime kuussa Englannin pankki korotti peruskorkoa neljännesprosentin, ja korko on nyt 3,75. Asiantuntijoitten melkein rikkumattoman yhteinen näkemys kuitenkin on, että pankki ryhtyy hilaamaan korkoa vähitellen viiden prosentin tuntumaan, ehkä ylikin.
Keskiverrolla brittiperheellä on nyt velkaa 10 000 euroa asuntolainojensa lisäksi. Englannin pankin johtaja Mervin King varoittikin marraskuussa brittikuluttajia näin:
"Korkojen tai taloudellisten olosuhteiden muutokset voivat iskeä pahastikin ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Jokaisen pitäisi harkita tarkkaan sitä, kuinka suuriin velkoihin heillä on varaa."
Kilpailuvirasto on juuri aloittanut mainoskampanjan ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Tv- ja lehtimainokset ja nettisivut neuvovat ilmaisten velkaselvittelijöiden osoitteet ja velkaantunutta kehotetaan ottamaan se ensimmäinen askel: tunnustamaan ongelma ja etsimään nopeasti apua.
Ovatko viranomaiset oikeassa? Onko syyllinen yli varojensa elelevä kuluttaja? Vai ovatko ongelmana pikemminkin köyhyys ja säännöstelemättömät luottomarkkinat?
Ruokaa luotolla
Yhdysvaltojen tapaan Britanniaan on syntynyt "kurjistuneiden työllistettyjen" armeija. Varsinkaan huippukalliissa Lontoossa alimmat palkat eivät yksinkertaisesti riitä edes minimitoimeentuloon. Citizens Advice -toimiston uusimman tutkimuksen mukaan joka viides luottokortin omistaja käyttää sitä ruoan ja lasten vaippojen kaltaisiin perustarvikkeisiin, ei ylellisyyksiin.
Britannian suurin pankki, HSBC, on ostanut Household International -yhtiön, joka erikoistuu köyhimmille kansankerroksille annettuihin riskiluottoihin.
Vuosi sitten Yhdysvaltain pankkivalvontavirasto antoi Householdille lähes puolen miljardin dollarin sakot. Viraston Diana L. Taylor on kuvannut yhtiön luototustapaa ja syitä sakkoihin näin: "Tämä on uskomattoman katalaa ryöstämistä viattomilta ihmisiltä, jotka lopulta menettävät kotinsa ja toimeentulonsa ja päätyvät konkurssiin. Tämä on kauhistuttavaa, alhaista ryöstöä."