Britannian EU-eroon liittyvää spekulointia on ollut ihan riittämiin. Soppaa hämmentää moni kauha. Yksi lusikka kaiketi vielä mukaan mahtuu.
Analyysejä on tarjolla joka lähtöön. Brexit on ”lausuntoautomaattien” märkä uni.
Ekonomistit pystyisivät antamaan kohtuullisen tarkat ennusteet, mutta talouspolitiikka on talouden ohella myös politiikkaa ja psykologiaa. Ne ovat ennusteiden heikot lenkit.
Ihmismielen käänteitä on vaikea – ellei peräti mahdoton – ennustaa. Demokratia näyttää olevan vakauden ja ennustettavuuden näkökulmasta kaikkein heikoin lenkki.
Britit haikailevat menneisyyden lintukotoon takaisin. Demokratian kummallisuuksiin kuuluu, että ikääntyneet ratkaisivat nuorten tulevaisuuden.
Juna meni jo ja maito kaatui. Britannialla on edessään uuden paikan löytäminen kansainvälisessä yhteisössä. Sisäpoliittisesti maa on sekaisin, sen on syytä löytää myös itsensä uudelleen.
Brexitin aallot lyövät myös Suomeen. Myrskyvaroitusta ei tarvitse antaa. Tiedossa on navakkaa ja heikkenevää tuulta.
Vaikutusarvioiden tekeminen on erittäin hankalaa, koska on epäselvää, miten Britannia asiansa järjestää ympäröivän maailman kanssa. Maa on kuin aloitteleva shakin pelaaja, joka tekee siirron miettimättä lainkaan, miten peli sitten etenee.
Edessä on monen vuoden epävarmuuden aika. Taloudellisesti vähiten vaikutuksia tulisi, jos Britannia järjestäisi suhteensa EU:iin Norjan mallin mukaisesti. Se vaihtoehto on epätodennäköinen, joten Britannian tilanne näyttää huolestuttavalta.
Brexitin vaikutus Suomeen välittyy epävarmuuden myötä. Epävarmuudella on hinta. Miinusmerkkinen etumerkki tiedetään, mutta suuruusluokka on epäselvä. Vauriot saarivaltiossa ovat moninkertaiset verrattuna muihin maihin.
Pääosa Suomessa näkyvistä vaikutuksista tulee EU:n talouskasvun takkuilun kautta. Useiden kansainvälisten arvioiden mukaan brexit syö EU:n talouskasvua vajaan prosentin lähivuosina. Suomen saama isku on samaa suuruusluokkaa. Ei suuren suuri mutta ei myöskään merkityksetön. Työpaikoiksi muunnettuna Britannian kansanäänestyksen tulos vie meiltä noin 15 000 työpaikkaa.
Suomen vienti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on vajaat kolme miljardia euroa. Pääosin vienti koostuu metsäteollisuuden tuotteista. Brexit voi pahimmillaan leikata vientimääristä kymmenyksen. Punnan arvo jää 5–10 prosenttia alemmalle tasolle brexitin vuoksi. Tämä hankaloittaa viejiä. Vaikutuksia jonkin verran tasaa se, että tämä koskee kaikkia Britanniaan vieviä.
Suomen lähivuosien talousennusteita ei kansanäänestyksen tuloksen vuoksi tarvitse laittaa kokonaan uusiksi. Suomen kansantalous on kuin kuntoutettava potilas, jonka kuntoutukseen tuli hieman mutkia matkaan.
Talouden kannalta olennaista olisi toimia nopeasti epävarmuuksien vähentämiseksi. On ymmärrettävää, että Britannialla menee aikaa kohmelosta selviämiseen, mutta vatulointi syö talouskasvua, ja se maksetaan menetettyinä työpaikkoina.
Suomen kansantalouteen vaikutukset ovat kielteisiä, joskin – mitä suurimmalla todennäköisyydellä – melko vähäisiä. Britannialle jäi mustapekka käteen.
Valttikortteja ei ole Euroopan unionillakaan. EU:n palatseissa tulisi ottaa täysin uusi työväline – peili – taajaan käyttöön. Sieltä löytyy osa syistä Euroopan hajaannukselle.
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti.