Britannian parlamentin alahuone päätti myöhään maanantai-iltana, että tulevaisuudessa koko ylähuone - entinen perintölordien valtakunta - valitaan kansanäänestyksellä. Päätös mutkisti jo vuosikausia tekeillä ollutta ylähuoneuudistusta entisestään.
Britannian ylähuoneen uudistuksessa oli vielä maanantaihin asti vain yksi varma asia: viimeisistäkin 92 perintölordista haluttiin päästä eroon. Maanantaina kansanedustajat osoittivat yllättävän suurella äänten enemmistöllä myös sen, että tulevaisuudessa koko ylähuone valitaan vaaleilla.
Nyt ylähuoneen yli 700-päinen jäsenistö jakaantuu kolmeen ryhmään: perintölordeihin, virkansa puolesta ylähuoneessa istuviin (lähinnä tuomareita ja kirkon edustajia) ja eliniäksi nimitettyihin lordeihin. Tulevasta ylähuoneesta on vireillä vasta hahmotelmia, mutta todennäköisimmin edustajat valittaisiin yhdeksi 15-vuotiseksi kaudeksi.
Toista kautta ei tulisi eivätkä entiset ylähuone-edustajat saisi olla alahuoneen ehdokkaina heti kautensa päätyttyä. Näin ylähuoneen edustajat halutaan vapauttaa sekä puolueen ryhmäpäätöksistä että populistisista ratkaisuista, joihin seuraaviinkin vaaleihin tähtäävillä poliitikoilla on usein taipumusta.
Politiikan
häpeätahra
Ylähuoneesta on tullut Britannian politiikan häpeätahra, jonka uudistusta työväenpuolue on ajanut jo kymmenen vuotta. Kukaan Britanniassa ei sano, että vähäistäkään poliittista valtaa saisi enää jakaa syntyperän perusteella, mutta siltikään perintölordien lähtö ei ole käynyt helposti.
Britit nimittäin rakastavat perinteitä, ja lordit hassuine pukuineen, peruukkeineen ja seremonioineen on totuttu näkemään pääroolissa jokavuotisissa parlamenttikauden avajaisissa.
Kun perintölordien tilalle keksittiin eliniäksi nimitetyt lordit, niin riidat alkoivat. Alusta alkaen epäiltiin hallituksen suosivan nimityksissä omiaan. Viime syksynä poliisikin ryhtyi tutkimaan, onko lordinimityksistä otettu vastaan luvattomia lainoja, siis lahjuksia.
Lordivaali vielä
vuosien päässä
Britit pääsevän äänestämään vasta vuosien päästä uusista lordeista, joita silloin kutsutaan luultavasti jollakin toisella nimellä. Lordititteli säilynee sekä perintö- että kunniatittelinä, mutta ylähuonepaikkaa se ei enää tuo tullessaan.
Ensimmäinen uuden lainsäädännön este on ylähuone itse, joka pystyy viivyttämään sitä. Lisäksi päättämättä on useita muitakin asioita. Ylähuoneen jäsenmäärä pienenee, mutta tulevien vaalien vaalipiirijako ja vaalitapa on vielä auki.
Parlamentti päätti kyllä maanantaina, että perintölordit saavat lähteä. Ajankohtaa ei kuitenkaan päätetty. Elinikäisten lordien osaltakaan ei tiedetä, saavatko nykyiset edustajat pitää paikkansa koko elämänsä ajan vai joutuvatko hekin ulos.
Ylähuoneuudistuksen koko lakipaketti tullee parlamenttikäsittelyyn ensimmäisen kerran vasta ensi vuonna ja sen yksityiskohdista voi tulla mehevä riita myös alahuoneessa. Ylähuone tyrmää sen lähes varmasti.
Useimmat brittikommentaattorit uskovat, että ensimmäiset lordivaalit tulevat vasta neljän, viiden vuoden kuluttua.
Vallanjako voi
mennä uusiksi
Kaikkein suurin kysymys on kuitenkin vallanjako alahuoneen ja ylähuoneen välillä.
Jos ja kun ylähuoneen edustajat valitaan yhtä demokraattisesti kuin alahuoneenkin, on todennäköistä, etteivät he tyydy enää pelkkään lakiehdotusten viivästyttäjän osaan. Alahuoneellakaan ei silloin ole enää demokraattisia perusteita pitää lähes kaikkea valtaa omissa käsissään.
Alahuoneen ja ylähuoneen vallanjaon määrittely voi edellyttää, että Britannia turvautuu vihdoinkin kirjoitettuun perustuslakiin.