Britannia näyttää viimeaikaisten toimiensa perusteella valmistautuvan niin sanottuun kovaan brexitiin, jossa saarivaltio eroaisi EU:n lisäksi myös yhteismarkkinoista.
Eroneuvottelut eivät ole vielä alkaneet, sillä Britannia jättää eroanomuksensa vasta ensi keväänä, mutta pehmeä malli ei tässä vaiheessa tunnu Britannian hallitukselle sopivalta vaihtoehdolta.
Luopuminen vapaasta ihmisten ja pääomien liikkumisoikeudesta näkyisi väistämättä muun muassa talous- ja kauppasopimuksissa. Se toisi myös tullirajoituksia, jotka heijastuisivat vientiin ja tuontiin.
Runsas viikko sitten Brysselissä pidetyssä EU:n huippukokouksessa Britannian pääministeri Theresa May ei antanut viitteitä, että britit suostuisivat myönnytyksiin vapaan liikkuvuuden rajoittamisessa. Päinvastoin, May on kotimaassaan ilmoittanut, että eron jälkeen Britannia valvoo itse omia rajojaan eikä ole jäsenenä Euroopan unionin tuomioistuimessa ECJ:ssä.
Mayn lausunnot tarkoittavat, että työvoima, palvelut, tavarat ja pääomat eivät voisi liikkua esteettömästi. Lähtö ECJ:stä merkitsisi, että Britannia ei enää kuuluisi myöskään EU:n tulliliittoon. Rajat pantaisiin todella säppiin verrattuna nykyiseen. Mikäli britit valmistautuvat lähtemään unionista raamit kaulassa, se on pettymys jäljelle jääville 27:lle EU-maalle.
Kivikovaa lähtöä seuraisi monia mullistuksia. Esimakua antaa finanssiala. Guardian-lehden mukaan (22.10.) Britannian suurimmat pankit suunnittelevat siirtävänsä pääkonttorinsa Lontoosta jo ensi vuoden aikana. Pankit eivät halua jäädä saarroksiin EU:n ulkopuolelle.
Julkisuudessa May on luvannut kansalaisilleen, että Britannian tulee saamaan parhaan mahdollisen sopimuksen ja molempia osapuolia tyydyttävän neuvottelutuloksen. Nykyisillä eväillä sellainen on vaikea toteuttaa.
EU on tehnyt selväksi, että briteille ei myönnetä mahdollisuutta nauttia yhteismarkkinoiden eduista ja anneta samalla lupa rajoittaa EU:n perusoikeuksia. Rusinat pullasta -politiikka ei käy.
Mikään ei viittaa siihen, että Mayn johtama Britannian hallitus suostuisi EU:n linjaan ja niin sanottuun pehmeämpään eroon.
Pehmeässä vaihtoehdossa Britannia voisi olla osa yhteismarkkinoita, mutta sen pitää hyväksyä EU:n perusperiaatteet eli esimerkiksi työvoiman liikkuvuus. Brittien tulisi samalla osallistua EU:n kustannuksiin Norjan tavoin.
Eräiden EU:ssa esitettyjen laskelmien mukaan Britannian vuosimaksu olisi viiden miljardin euron luokkaa.
Moni EU-maa haluaa ottaa hallintaansa Britannialta jäävät vastuut ja työpaikat. Suomalaisten kannattaisi olla yritteliäitä ja pyrkiä jo tässä vaiheessa saamaan Lontoossa toimivan Euroopan lääkeviraston uudeksi sijoituspaikaksi Suomi.
Miksei Oulu voisi rohkeasti lobata lääkeviraston puolesta? Oulussa on tarjolla vankka osaamispohja lääketieteen, terveysteknologian ja lääketeollisuuden toiminnassa.
Pääkirjoitus