Britannian konservatiivisen pääministerin David Cameronin lupaus järjestää kansanäänestys maan kuulumisesta Euroopan unioniin on ruokkinut EU-vastaisuutta saarivaltiossa ja voi lopulta ajaa maan ulos EU:sta.
Tilanne on ilmeisesti karannut Cameronin käsistä, sillä EU-kriittiset äänenpainot ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus hänen johtamassaan konservatiivipuolueessa. Osittain tähän on vaikuttanut EU-vastaisena esiintyvän populistinen itsenäisyyspuolueen Ukipin kannatuksen voimakas kasvu.
Cameronin lupaus kansanäänestyksestä on uhkarohkeaa peliä yrittää säilyttää konservatiivien valta-asema. Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan todennäköisyys alkaa kääntyä sen puolelle, että britit tulevat heittämään hyvästit EU:lle. Tällä olisi dramaattiset seuraukset koko unionille ja Euroopalle.
Cameron rakensi ansan lupaamalla järjestää Britanniassa kansanäänestyksen EU:hun kuulumisesta vuoteen 2017 mennessä, jos konservatiivit voittavat ensi keväänä pidettävät parlamenttivaalit. Sitä ennen on määrä neuvotella brittien jäsenyysehdot uusiksi. Taustalla on kasvava tyytymättömyys EU:ta kohtaan, etenkin sen suomaan kansalaisten vapaaseen liikkumiseen.
EU:n mahtimaihin kuuluva Saksa on liittokansleri Angela Merkelin suunnalla ilmoittanut, ettei se suostu neuvottelemaan liikkuvuuden rajoittamisesta. Suomi on myötäillyt Saksan näkemystä. Vapaata liikkumista pidetään yhtenä EU:n tärkeistä perusarvoista. Siksi siitä ei olla valmiita tinkimään.
EU:ssa muutosten saaminen jäsenyysehtoihin on osoittautunut vaikeaksi. Periksi antaminen yhdelle johtaa helposti lukuisiin muutosehdotuksiin toisilta.
Jos Cameron hirttäytyy vaatimukseensa, on sen tien päässä brittien lähtö EU:sta. Mitä enemmän vaatimuksen nimiin vannotaan, sitä varmemmin Britannia ajautuu paitsioon muuhun EU:hun nähden.
Jos Britannia eroaa EU:sta, maan entinen konservatiivinen pääministeri Winston Churchill (1874–1965) kääntyy haudassaan. Häntähän pidetään yhtenä EU:n idean isistä.
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 Churchill ehdotti Zürichin yliopistossa Sveitsissä pitämässään puheessa Euroopan yhdysvaltojen perustamista; sellaisen rakennelman luomista, ”jonka puitteissa eurooppalaiset voisivat toimia rauhassa, turvassa ja vapaina”.
EU on toiminut juuri Churchillin ajatuksen mahdollistavana rakennelmana, eurooppalaisena rauhanprojektina.
Britannia on ottanut Cameronin johdolla vaarallisen kurssin, jolta voi olla vaikea palata johtavien poliitikkojen menettämättä kasvojaan. Jos kysymys oli taktisesta vedosta yrittää kosiskella kansaa, se on osoittautumassa suureksi uhkapeliksi ja pahimmassa tapauksessa karkeaksi virheeksi.
Britannian ero Euroopan unionista olisi niin käänteentekevä tapahtuma, että se vähintäänkin heikentäisi EU:n painoarvoa maailmanpolitiikassa. Pahimmillaan se saattaisi johtaa koko unionin halvaantumiseen.
Pääkirjoitus