Irakin sodan jälkipyykki synkentää entisestään Britannian pääministerin Gordon Brownin vaalinäkymiä. Sodassa yhä olevan valtion ex-ulkoministeri kutsui sotaperustelua vääräksi ja laittomaksi.
Britanniassa pidetään parlamenttivaalit todennäköisesti toukokuun alussa. Niiden avainkysymys on, loppuuko työväenpuolueen pitkä valtakausi ja palaavatko konservatiivit hallitukseen ensi kertaa sitten Margaret Thatcherin ja John Majorin päivien.
Pääministeri Gordon Brownin suosio ei ole ollut koskaan korkealla, ja nyt konservatiivien gallup-etumatka on yli kymmenen prosenttiyksikköä. Brown on jäänyt värittömäksi ja etäiseksi, ja sitkeä talouskriisi painaa hänenkin hallituksensa suosiota. Lisäksi lähiviikot näyttävät, lyökö Irakin sodasta käytävä väittely uuden ja ehkä ratkaisevan naulan Brownin arkkuun.
Brownin edeltäjä Tony Blair oli Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin tärkein ja suurvaltajohtajista ainoa liittolainen Irakin miehityksessä 2003. Sodan viralliset syyt paljastuivat pian joko hatariksi tekosyiksi tai valheiksi, ja sota oli yksi syy Blairin eroamiseen. Viime viikkoina Britanniassa on alettu penkoa sotaa pohjia myöten. Jo tähän mennessä on noussut esille hiuksia nostattavia seikkoja.
Irakin sotaa selvittää erityinen tutkimuskomitea. Blair joutuu sen eteen ensi perjantaina, ja Brownin vuoro tulee lähiviikkoina. Jo kuultujen Blairin hallituksen aikaisten ministerien todistuksista nousee esille yksi selkeä juonne: vastuuta sysitään Blairin niskoille sen minkä keritään. Sinne päävastuu tietysti myös kuuluu, mutta kevään aikana nähdään, vetääkö sotapäätös muitakin kurimukseensa.
Järisyttävimmät paljastukset on tehnyt entinen ulkoministeri Jack Straw. Nykyinen oikeusministeri Straw kutsui todistuksessaan Yhdysvaltain sodan perusteena käyttämää Saddam Husseinin syrjäyttämistä "vääräksi ja laittomaksi". Kannanotto on suorasukainen samassa sodassa yhä mukana olevan valtion korkea-arvoiselta edustajalta.
Straw sanoi tukeneensa sotaan lähtöä hyvin vastahakoisesti ja arvioi, että jos hän olisi vastustanut, Britannia ei olisi osallistunut sotaretkeen. Samoilla linjoilla oli entinen puolustusministeri Geoff Hoon. Hänestä Britannian osallistumispäätös ei ollut väistämätön ja tehtiin vasta Blairin asetuttua sen kannalle. Oppositiossa lausunnot on tietysti tulkittu yritykseksi panna epäsuosittu sota Blairin piikkiin.
Useista todistuksista on käynyt selville, että sodan perusteleminen Saddamin hallussa olleilla joukkotuhoaseilla nojasi konkreettisten todisteiden asemesta korkeintaan oletuksiin. Koska Irak oli käyttänyt joukkotuhoaseita aiemmin, niitä arveltiin olevan piilossa myös sodan aattona. Blairin entinen kansliapäällikkö sanoi valiokunnassa suoraan, ettei Irakilla ollut joukkotuhoaseita ja että toista väittänyt tiedustelutieto oli väärää.
Väittelyn ytimessä on kysymys, taipuiko Blair sodan kannalle jo marraskuussa 2002 tavatessaan Bushin tämän maatilalla Texasissa. Tutkimuskomiteassa kuultu Britannian entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs väitti, että Bush pehmitti tuolloin Blairin. Sota alkoi vasta maaliskuussa 2003
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei ole alkanut pestä Irakin sodan jälkipyykkiä, koska se voisi tuoda julki supervallan kunnialle käyvää tietoa. Suomessahan väittely tuolloisen pääministeri Paavo Lipposen roolista nosti pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen, joka joutui sitten eroamaan saman Iraqgaten takia. Nyt Britanniassa sotapyykinpesu uhkaa pääministeri Brownia.