EU:n huippukokous päätti varhain torstain odotetusti, että Britannian EU-eron takarajaa lykätään toistamiseen. Lykkäys tehtiin pääministeri Theresa Mayn pyynnöstä.
Nyt takaraja lukittiin tulevan lokakuun loppuun. Mayn toivomuksena oli kesäkuun loppu.
Eurooppa-neuvoston päätös syntyi kompromissina. Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui ennen kokousta kireämmästä aikataulusta.
Brysselin päätös merkitsee, että epävarmuus jatkuu ehkä vielä kuukausia. Britanniasta ei ole kuultu mitään sellaista, mikä kertoisi sen parlamentin päätöksentekokyvyn kohentuneen.
Tähän mennessä kuningaskunnan parlamentaarikot eivät ole hyväksyneet Mayn neuvottelemaa erosopimusta, mutta eivät toisaalta ole halunneet erota ilman sopimusta eivätkä liioin asettaa Mayn neuvottelemaa sopimusta uuteen kansanäänestykseen.
Esiin nousseet puheet siitä, että EU haluaisi nöyryyttää Britanniaa, ovatkin merkillisiä. Britannialla toki nousi unionin nyt tekemän päätöksen jälkeen eteen se kiusallinen tilanne, että se voi joutua järjestämään vielä europarlamentin vaalit 23. toukokuuta. Toisaalta saarivaltio välttää tämän tilanteen, jos se päättää, että unionista lähdetään viimeistään 22. toukokuuta.
Theresa May kertoikin Brysselissä pyrkivänsä kaikin keinoin siihen, että ero tapahtuisi ennen tuota päivämäärää. Sitä kannattaa myös EU:n toivoa, mutta siihen ei kannata luottaa.
Eurovaaleihin liittyvä epäselvyys on vain yksi osoitus siitä, millaisia hankaluuksia brexit-prosessin keskeneräisyys unionissa aiheuttaa. Se teettää unionissa myös valtavasti työtä. Siksi presidentti Macronin peräämälle kireälle aikataululle oli vankkojakin perusteita.
Niin ikään EU:ssa on noussut huoli, että unioniin roikkumaan jäävä Britannia saattaisi mahdollisen uuden pääministerin johdolla ryhtyä jarruttamaan päätöksentekoa. Tällaisesta haitanteon mahdollisuudesta puhui pari päivää sitten aivan suoraan brexit-leirin keskushahmoihin kuuluva Jacob Rees-Mogg.
Britannia sitoutui nyt Brysselissä toimimaan rakentavana jäsenmaana uuden lykkäyksen ajan. Mitään tästä ei kuitenkaan ole paperilla.
Britanniassa takarajan siirtyminen on aiheuttanut sekä huojennusta että toisaalta ankaraa suuttumusta, koska monet brexitin kannattajat pelkäävät koko eron nyt lipsuvan läpi sormien.
Nyt May aikoo jatkaa neuvotteluja oppositiojohtaja Jeremy Corbynin kanssa siitä, millä ehdoilla brexit saataisiin parlamentissa läpi. Neuvotteluista ei voi toistaiseksi odottaa paljon. Työväenpuolue haluaa pysyvän eron jälkeen tulliliiton EU:n kanssa, mitä monet konservatiivit vastustavat kiivaasti.
EU:n roolina tulee tässä tilanteessa olla jäsenmaidensa edun valvominen. Sopimukseton ero ei ole EU:n etu, tuskin Britanniankaan, mutta jatkuva epävarmuus jarruttaa pahasti unionin toimintaa ja kehittämistä. Siksi peli on saatava poikki viimeistään syksyllä, mutta mielellään jo sitä ennen.