Oulun keskustassa sijaitsevan Citydance-tanssikeskuksen tiloissa on alkamassa Break Through Limits -ryhmän (BTL) harjoitukset. Teini-ikäisiä poikia valuu laiskasti sisään. He alkavat raahata saliin isoja pahvilaatikoita. Osalla on pipo päässä, jalassa mukavat lököfarkut tai löysät housut, joista roikkuu vielä huivi.
Pian stereoista alkaa soida musta rytmimusiikki ja poikiin tulee vauhtia: muutamat yrittävät headspinningiä eli pään pyöritystä lattialla, osa kiepauttaa itsensä yhden käden ja jalan varaan tuolimaiseen chair freeze -asentoon.
Oululaistanssijoiden Teemu Tuohimaan ja Jouni Järvenpään vetämä yhdeksän 13-16-vuotiaan pojan ryhmä on toiminut Oulussa parin vuoden ajan.
"Lähtökohtamme on break dancessa, mutta pyrimme laajentamaan sitä yhdistelemällä siihen nykytanssin tekniikoita ja kontakti-improvisaatiota. Haluan, että tämä on muutakin kuin Music Televisionia, kaupallista juttua", Tuohimaa selvittää.
Oma taiteenlajinsa
Tuohimaa ja Järvenpää haluavat saada houkuteltua poikia rohkeammin tanssin pariin BTL -erityiskoulutusryhmän avulla. Breikin kautta tanssin maailmaan loikkaaminen ei tunnu niin suurelta kynnykseltä ylitettäväksi - useimmat pojat aloittavatkin juuri sillä.
"He saavat käydä vapaasti myös koulun muilla tanssitunneilla, kuten breikkitunneilla. Innokkaasti he ovat tässä mukana, mutta välillä keskittyminen tuntuu olevan vaikeaa ja se kysyy pitkää pinnaa myös ohjaajalta."
Tuohimaa aloitti itsekin breikistä jo kymmenen vuotta sitten.
"Aloittelin yksikseni, sillä silloin täällä ei kukaan vielä breikannut."
Nyt tilanne on aivan toinen eli breikin pariin ei tarvitse poikia houkutella. Breikistä Tuohimaa liukui entiselle Tanssistudiolle ja nykytanssin pariin. Vuodesta 1998 hän on opettanut breiktanssia Oulussa, mutta myös Haukiputaalla ja Kellossa.
Tuohimaa haluaa korostaa, että breikkikin on oma taiteenlajinsa, vaikka sitä ei usein korkeakulttuurissa noteeratakaan sen katukulttuurijuuriensa vuoksi.
Mustelmia ja nirhaumia
Karjasillan yläastetta käyvät Aleksi Kyllönen, 14, ja Joonas Tiiro, 13, ovat breikkipoikia henkeen ja vereen: kieputtamaan on päästävä joka päivä.
"Olen harrastanut tätä noin viisi vuotta, innostuin, kun isovelikin breikkasi. Mukavinta tässä on, kun voi ilmaista itseään", Aleksi kertoo.
Kolme vuotta lajia harrastunut Joonas on jo hyvässä tanssivireessä ja hytkyy Aleksin vieressä.
"Tanssiharrastus on mukava ja oikea laji mulle. Nykytanssikin on ihan kiva, mutta breikki on paras", heittää Joonas.
Tanssiharrastustaan heidän ei ole tarvinnut koulussakaan peitellä, sillä luokkatoverit suhtautuvat asiaan kannustavasti. Koulun tytöt ovat jopa käyneet katsomassa joitakin esityksiä.
Breikissä on poikien mielestä paljon hyviä asioita, vaikka välillä ollaankin mustelmilla eikä nirhaumiltakaan voi välttyä. Musiikki on yksi oleellinen tekijä hip hop-kulttuuriin pohjautuvassa breikissä. Se on muovannut myös Joonaksen ja Aleksin musiikkimakua, joka ei ole aivan tyypillinen teinipojalle.
"Tulee kuunneltua kaikenlaista tavallista räppia, soulia, funkia. Kyllä se painottuu mustan rytmimusiikin puolelle."
Koulun discoissakaan he eivät edusta "kovat kundit eivät tanssi" -perinnettä: pojat eivät arkaile mennä tanssilattialle, mutta musiikin pitää sentään olla "oikeaa".
Tanssia myös torilla
Muille harrastuksille pojilla ei juuri jää aikaa, tosin Aleksi kertoo joskus intoutuvansa pelaamaan futista kavereidensa kanssa. Monesti poikaporukka lähtee kaupungille ja pistää tanssiksi parkkitalossa tai torinrannassa. Usein Aleksin ja Joonaksen seuraan liittyy myös Laanilan yläastetta käyvä Otto Haavisto,15, joka on harrastanut breikkiä reilut neljä vuotta.
"Innostuin tästä kaverin kautta. Ei kaverit koulussa ole tätä paljon kommentoineet, mutta eivät ne kiusaakaan. Breikkiin voi purkaa hyvin tunteita", Otto selvittää.
Harjoitukset alkavat ja Teemu Tuohimaa ohjastaa "pirteään ilakointiin". Pian "otetaan kontaktia", he valuvat alemmas ja liike muuttuu hitaammaksi. Heistä yksi kerrallaan lakoaa lattiaan ja ryömii laatikkoon. Toisesta laatikosta he singahtavat jälleen esiin entistä energisempänä. On kyse Tanssia tyrkyllä -festivaaleillakin nähdystä Kiertoradalla-esityksestä, joka kuvaa kierrätyksen ideaa.