Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin (vihr.) mielestä Suomessa tarvittaisiin kipeästi tietoa siitä, millaisia tuomioita rikoksista muissa EU-maissa annetaan.
Braxin mukaan tieto auttaisi käymään järkevää keskustelua esimerkiksi murhan ja tapon rajoista. Nyt vellonut keskustelu on hänestä perustunut yksittäisiin tapauksiin, joiden pohjalta ei kannattaisi vetää suorasukaisia johtopäätöksiä.
Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen ehdotti hiljattain, että murhan pitäisi olla täälläkin tapon sijasta henkirikoksen perustyyppi kuten muun muassa Ruotsissa ja Saksassa on. Utriaisen mielestä Suomen nykykäytännön puutteista kertovat korkeimman oikeuden ratkaisut, joissa esimerkiksi päähän ampumista tai mutaan hukuttamista ei ole pidetty murhana.
Braxista lainsäädännön muutosta ei voi perustella vetoamalla muutaman maan kirjoitettuihin pykäliin. Ne eivät välttämättä kerro juuri mitään rangaistusten tasosta.
- Kaikissa Euroopan maissa tulkitaan pykäliä hyvin eri tavalla ja mitataan rangaistuksia vaihtelevasti. Esimerkiksi monissa Etelä-Euroopan maissa lakikirjassa lukee kovia rangaistuksia, mutta tosiasiallisesti istuttavat rangaistukset ovat ihan samaa kuin Pohjoismaissakin, Brax huomauttaa.
Tiedon keruuta koko EU-alueelle
Lakivaliokunta katsoo syksyllä oikeusministeriön kanssa, pitäisikö murhan ja tapon rajoja selvittää tarkemmin lakivaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtajasta se on luontevinta tilanteessa, jossa alan professori väittää ongelmia olevan.
Murhan ja tapon problematiikka on Braxin mukaan kuitenkin vain hyvin pieni viipale alan suurta ongelmakenttää. Rikoslainsäädäntöä pyritään EU-alueella harmonisoimaan, mutta tietoa eri maiden käytännöistä ei ole riittävästi.
Utriainen on ehdottanut eri maiden tuomioita vertailevan tutkimusyksikön perustamista Suomeen. Braxista oman yksikön perustaminen tuntuu kuitenkin oudolta idealta, koska tiedon tarve on yhteinen ongelma koko EU-alueella ja tietoa olisi siksi järkevintä myös kerätä yhteisesti.
Tutkittua tietoa kaipaisi erityisesti Euroopan yhteinen syyttäjävirasto Eurojust.
- Se on kaikista vakavin syy, miksi tarvitaan nopeasti uusia tutkimusresursseja. Syyttäjävirastohan pystyy vakavissa rajat ylittävissä rikoksissa operoimaan yli valtioiden. Mistä se osaaminen syntyy, että pystytään operoimaan eri maiden rikoslainsäädännöllä, kysyy Brax.