Poikkeusolojen päätöksenteon uudistus on pattitilanteessa. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) neuvottelee alkusyksystä valmiuslain uudistamisesta tasavallan presidentin Tarja Halosen kanssa.
Presidentti pitää kiinni oikeudestaan olla mukana myös muodollisessa päätöksenteossa, kun valtioneuvosto päättää vakavia kriisejä koskevan valmiuslain käyttöönotosta poikkeusoloissa. Lakiuudistus jäädytettiin viime vaalikaudella SDP:n vahvalla tuella.
Kiista liittyy siihen, otetaanko valmiuslain mukaiset toimivaltuudet käyttöön valtioneuvoston asetuksella vai tasavallan presidentin asetuksella, kuten nykyisessä laissa.
Eduskunta on korostanut valmiuslain uudistustarvetta vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain perusteella. Perustuslain mukaan asetuksenantovalta on pääsääntöisesti valtioneuvostolla.
Uudistusta valmistelleen toimikunnan mukaan toimivaltuudet kuuluvat asialliselta sisällöltään enemmän valtioneuvoston kuin presidentin päätettäviin. Valmiuslaki soveltuisi muihin kuin vain sotilaallisiin kriiseihin.
Presidentin roolia ei olla kokonaan karsimassa päätöksentekoprosessista. Valtioneuvoston on ennen asetuksen antamista todettava yhteistoiminnassa presidentin kanssa, että maassa vallitsee poikkeusolot.
Tämä ei kuitenkaan riitä presidentille. Tasavallan presidentin kanslian vuonna 2006 oikeusministeriölle toimittaman lausunnon mukaan presidentin osallistuminen myös muodolliseen päätöksentekoon on kriisitilanteessa välttämätöntä.
Yksimielinen esitys
Valmiuslain uudistusta ei mainita nykyisen hallituksen ohjelmassa. Tästä ei Braxin mukaan pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että uudistus olisi haudattu kokonaan.
Braxin mukaan oikeusministeriössä ei ole tarvetta aloittaa laista uutta valmistelua. Hän muistuttaa, että asiantuntijoista koottu työryhmä teki yksimielisen esityksen.
Braxin mukaan poikkeusolojen päätöksenteon uudistus on tarpeen ja viittaa maailmalla tapahtuneisiin mullistuksiin. "Valmiuslainsäädäntöä tarvitaan jatkossa todennäköisemmin asioissa, jotka eivät ole perinteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa."
Brax vie lakiuudistuksen hallituksen keskusteltavaksi sen jälkeen, kun hän on neuvotellut kiistanalaisista pykälistä presidentin kanssa.
"Hyvä hallinto lähtee siitä, että lakiesitys annetaan eduskunnalle vaalikauden alkuvaiheessa", Brax korostaa.
Valmiuslakitoimikunta luovutti esityksensä joulukuussa 2005 silloiselle oikeusministeri Leena Luhtaselle (sd.), joka lupaili lakia voimaan vuoden 2007 syksyllä.
Luhtanen lykkäsi
Viime vuoden joulukuussa Luhtanen kertoi, että lakiuudistus lykkääntyy. Hän myönsi, että presidentin valtaan liittyvästä muutoksesta on näkemyseroja.
Toimikunnan jäsenten keskuudessa lakiremontin viivästymistä on laajalti kummasteltu. Toimikunnan piiristä muistutetaan, että erityisesti taloudellisissa kriiseissä ja suuronnettomuuksissa valtioneuvosto on luonteva päätöksentekijä.
Valtioneuvosto on aloittanut tällä viikolla uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun. Samanaikaisesti on määrä päivittää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia, jolla on selkeä yhteys valmiuslain uudistamiseen.