Pääkirjoitus

Bra­si­lian tu­li­pa­lot saatava sam­mu­maan – ei ole yksin Bol­so­na­ron asia päättää "maail­man keuh­kois­ta"

Brasilian sademetsissä roihuavat tulipalot ovat uhkaavia "maailman keuhkojen" ja luonnon ekosysteemin kannalta. Kansainvälisellä yhteisöllä pitäisi olla keinot puuttua ilmastonmuutosta kiihdyttäviin suuriin metsäpaloihin.

Brasiliasta välittyvät uutiskuvat roihuavista sademetsistä ovat järkyttäneet eri puolilla maapalloa. Kansainvälisen yhteisön pitäisi pystyä toimimaan tilanteessa, jossa laajat metsäpalot uhkaavat mitätöidä ilmastonmuutoksen hillinnän eteen tehdyn työn. EU:n keinovalikoimassa ovat esimerkiksi talouspakotteet.
Brasiliasta välittyvät uutiskuvat roihuavista sademetsistä ovat järkyttäneet eri puolilla maapalloa. Kansainvälisen yhteisön pitäisi pystyä toimimaan tilanteessa, jossa laajat metsäpalot uhkaavat mitätöidä ilmastonmuutoksen hillinnän eteen tehdyn työn. EU:n keinovalikoimassa ovat esimerkiksi talouspakotteet.
Kuva: Joédson Alves

Brasilian sademetsissä roihuavat tulipalot ovat uhkaavia "maailman keuhkojen" ja luonnon ekosysteemin kannalta.

Kansainvälisellä yhteisöllä pitäisi olla keinot puuttua ilmastonmuutosta kiihdyttäviin suuriin metsäpaloihin.

Uutiskuvat liekehtivistä ja savuavista sademetsistä ovat aiheuttaneet liikehdintää ja järkytystä ympäri maailman. Brasilian kovaotteinen presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin järkkymätön, vaikka "maailman keuhkojen" sanotaan palavan.

Brasilia on torjunut johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän tarjoaman avun Amazonin metsäpalojen sammuttamiseen. Brasilian presidentti on leimannut avuntarjoukset imperialistisiksi yrityksiksi puuttua maan sisäisiin asioihin.

Varsinainen ongelma on siinä, että Brasiliassa maatalous- ja metsäyrityksillä on varsin vapaat kädet polttaa metsiä ja raivata niistä peltoa. Samaan aikaan ympäristöviranomaisten mahdollisuuksia suojella sademetsiä on rajoitettu.

Metsien tuhoaminen Amazonilla on ollut todellisuutta jo vuosikausia, mutta aiemmin tuhoja saatiin luonnonsuojelun myötä myös hillityiksi.

Bolsonaron politiikka on kiihdyttänyt tuhoa, sillä tänä vuonna tulipalojen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Bolsonaron toiminta on valitettava esimerkki siitä, miten autoritääriset johtajat viis veisaavat siitä, mitä ilmastosopimuksissa on sovittu ja mitä piittaamaton toiminta voi pahimmillaan aiheuttaa.

Kyse ei ole pelkästään Brasilian sisäisestä asiasta. Sademetsien suojeleminen on maapallon tulevaisuuden kannalta keskeinen edellytys. Sademetsien täystuhon pelätään kiihdyttävän ilmastonmuutosta ja tekevän toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitkälti tehottomiksi. Jos sademetsät tuhoutuvat, sateet koko Etelä-Amerikan alueella vähenevät, mikä puolestaan vaikuttaa ruoantuotantoon.

Nasan avaruudesta ottamat kuvat näyttävät kymmeniätuhansia tulipaloja Amazonin alueella Brasiliassa. Tulipaloja on runsaasti myös Bolivian, Paraguayn ja Argentiinan alueella.

Aiemmin kesällä järkytyttiin Nasan maapallon arktisilta alueilta ottamista kuvista. Niissä näkyvät Venäjän laajojen metsäpalojen aiheuttamat savupilvet Siperian yllä. Tulipalojen aiheuttamia savupilviä on myös Alaskassa ja Kanadassa.

Metsäpaloista on tullut iso ongelma Kongossa ja Indonesiassa. Sitkeitä tulipaloja on sammutettu myös Kaliforniassa, Gran Kanarialla ja Kreikassa.

Kierre on vakava, sillä ilmastonmuutos kiihdyttää tulipaloja ja tulipalot kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kansainvälisellä yhteisöllä pitäisi olla mahdollisuus auttaa tai ääritapauksessa jopa puuttua ekokatastrofia nopeuttaviin tulipaloihin. Brasilian sademetsillä on suora yhteys ilmastonmuutokseen. Bolsonaro on torjunut avun, joten Brasiliaa kohtaan voidaan joutua käyttämään painostuskeinoja.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) lausunto brasilialaisen lihan boikotista ylitti jo kansainvälisen uutiskynnyksen. EU:lla on halutessaan keinoja painostaa Brasiliaa taloudellisesti.

Parasta olisi, jos YK:n tasolla sovittaisiin pelisäännöistä ja toimintatavoista. Suomalaiset sammuttajat olivat vuosi sitten Ruotsissa torjumassa metsäpaloja, eikä siitä syntynyt arvovaltataistelua.