Fray Bentos, Uruguay Botnian ensimmäinen ulkomainen sellutehdas kimaltelee syysauringossa. Tehtaan portilla on turvatarkastus ja passia vastaan saadaan kulkulupa.
Tehtaanjohtaja Sami Saarela toivottaa pienen suomalaisjoukon tervetulleeksi tehtaalleen, jota hän on ollut pystyttämässä pari vuotta ja aikoo viipyä Fray Bentosissa saman verran. Viimeksi Botnian Kemin tehdasta johtanut mies esiintyy kuin maailmanmies konsanaan. Hän on toiminut metsäalalla muun muassa Indonesiassa.
"Tämä Fray Bentos on unelmaprojekti insinöörille, sillä eihän tämmöisiä laitoksia ihan joka vuosi rakennella."
Sellutehdas ei olisi sellutehdas, jos pieni rikin haju ei tuntuisi nenään. Saarela sanoo, että päästöjä ei pitäisi tulla edes tehtaan sisäpuolella, niin paljon Botnia on sijoittanut ympäristöteknologiaan.
Tehdasvierailun lopussa Saarelan insinöörit ovat jo löytäneet syyllisen: hajukaasukattilan yksi venttiili vuosi ja päästi hieman hajua ulos. Saarela kutsuu uudestaan kylään ja lupaa, että silloin ei tule hajun pihaustakaan.
Suurin investointi
ulkomailla
Botnian sellutehdas Uruguayssa on tullut maksamaan noin 1,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 840 miljoonaa euroa. Se on tiettävästi suurin yksittäinen suomalaisinvestointi ulkomailla, jos lukuun ei oteta Fortumin tulevia investointeja Venäjän energiateollisuuteen.
Suomessa sanottiin jossain vaiheessa, että Nokian osuus on 1-2 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta. Uruguayssa Botnian sellutehdas tuottaa 1,6 prosenttia maan kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta. Monet Uruguayn metsäasiantuntijat sanovatkin, että Botnian tehdas aloitti maan teollistumisen kertarysäyksellä.
Botnian perässä on tulossa muitakin. Espanjalainen Ence on etsinyt sellutehtaan paikkaa Uruguaysta pidempään kuin suomalainen Botnia, mutta on löytänyt vasta tontin itselleen ja ostellut metsämaata eukalyptusviljelmiä varten. Encen tehdas voi olla pystyssä parin vuoden päästä ja siitä on tulossa yhtä suuri kuin Botnian tehdas.
Ence on kuunnellut kiltisti suuren naapurimaan Argentiinan vaatimuksia ja sijoittaa tehtaan 50 kilometrin päähän Buenos Airesista, Rio de la Platan itärannalle Punta Pereiraan. Tehdas tulee samalla kauaksi myös eukalyptusmetsistä.
Toisellakin suomalaisella Stora Ensolla on viritelmiä Uruguayn suhteen, sillä yhtiö on hankkinut omistukseensa jo 15 000 hehtaaria eukalyptusmetsiä. Neljäntenä sellunkeittäjänä Uruguayhyn odotellaan portugalilaista Portucelia
Raaka-aine lähellä
ja osaavia ihmisiä
Tehtaanjohtaja Saarela kertaa pääasiat, miksi Botnia valitsi Uruguayn. Päätöksenteossa ja siinä pysymisessä painoi, että Uruguay on poliittisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti vakaa maa. Maata on sanottu Etelä-Amerikan Sveitsiksi.
"Uruguayssa yhteiskunnan perusrakenteet ovat kunnossa ja meidän oli erittäin helppo palkata tehtaalle hyviä työntekijöitä."
Suomalaiset insinöörit luovuttavat työt uruguaylaisille loppuvuodesta. Suomesta on tullut 20 insinööriä ja loppuvuonna heitä on enää 3-4.
Sellutehtaalle haki töihin 3 417 insinööriä, joista otettiin 30. Operaattoreita eli käyttömiehiä oli tarjolla noin 5 400 ja heitä otettiin sata. "Minulla ei ole koskaan ollut näin laadukkaita insinöörejä alaisina", kehuu Saarela henkilöstöään.
"Jos tänne saadaan vielä Äänekosken tehtaan asenne, niin sitten tämä on kahden vuoden päästä maailman paras sellutehdas. Sellutehtaan paremmuus mitataan sillä, mikä tehdas ajaa tasaisimmin. Silloin tulee parasta laatua ja parhaiten rahaa."
Fray Bentosin Botnia valitsi, koska se on lähellä istutettuja eukalyptusmetsiä, joista tehtaalla jalostetaan täysvaalea lyhytkuitusellua. "Meillä on nyt kaikki sellulaadut paletissa, ainoana tehtaana maailmassa."
Tehtaan vieressä Uruguay-joessa on oma satama, josta proomu lähtee kerran päivässä 7,2 metrin väylää pitkin vajaan sadan kilometrin päähän Nueva Palmiran satamaan. Siellä sellupaalit lastataan valtamerialuksiin, jotka vievät sellupaalit Hollantiin ja Kiinaan.
Matka Nueva Palmirasta Hollantiin kestää 20 päivää ja Kiinaan Etelä-Afrikan kärjen kautta noin 45 päivää.