Argentiinalainen maantiepoliisi pitää käsiään rennosti asevyöllään. Hän katsoo minua silmiin ja arvioi vilpittömyyttäni.
Kerron olevani suomalainen. Pyydän lupaa ottaa kuvan hänen valvomastaan tiesulusta. Poliisi puhuu radiopuhelimeen, ja radiopuhelimesta kuuluva ääni antaa luvan.
Tavallisten argentiinalaisten ja ympäristöjärjestöjen komiteat äänestävät joka ilta pidetäänkö Argentiinan ja Uruguayn välinen autoliikenne katkaistuna. Gualeguaychústa Fray Bentokseen johtava tie, yksi kolmesta maiden välillä, on nyt auki.
Jatkamme raja-asemalle. Hoidamme muodollisuudet, ajamme jo Uruguay-rajajokea ylittävällä sillalla.
Metsä-Botnian työmaa näkyy oikealla. Espanjalaisen Encen sellutehtaan perusteet hahmottuvat Argentiinasta katsoen sillan vasemmalle puolelle.
Tarvetta argentiinalaisille
Työmaan rekrytoinneista vastaava Eduardo Elhordoy jännittää muiden botnialaisten tapaan Argentiinan ja Uruguayn välisen poliittisen kiistan ratkeamista. Hän jännittää jo siksi, että uruguaylaisilla ei ole ammattitaitoa tuleviin kone- ja laiteasennuksiin. Niissä tarvittaisiin argentiinalaisten apua.
"Yhteiset tavat ja kieli uru-guaylaisten kanssa, lyhyt maantieteellinen etäisyys", Elhordoy pohtii argentiinalaisten paremmuutta verrattuna esimerkiksi Itä-Euroopasta matkustaviin työmiehiin.
Botnia olisi palkannut argentiinalaisia työmaalle alusta asti. Argentiinalaiset rakennusyhtiöt eivät ole kuitenkaan tarjonneet osaamistaan maanmiestensä boikotin pelossa.
Tehtaan rakennustöissä työskentelee tällä hetkellä 1 700 henkilöä. Heistä 99 prosenttia on uruguaylaisia.
Sellutehtaan työntekijöiksi valittuja uruguaylaisia Botnia kouluttaa parhaillaan.
"Suomalaiset tulevat hoitamaan tehtaan ajamisen, kunnes uruguaylaiset ovat valmiita ottamaan ohjat", Elhordoy sanoo.
Teollinen rysähdys
Botnian ja Encen tehdastyömaat sijaitsevat kymmenisen kilometriä Fray Bentoksen keskustasta. Maataloudella ja turismilla elänyt kaupunki sulattelee joenrantaansa rakennettavia jätti-tehtaita.
"Emme vielä tiedä jatkaako Fray Bentos turistikaupunkina vai tuleeko siitä pelkästään teollisuuskaupunki", ravintoloitsija Ariel Pontet sanoo.
Sellutehdaskiista on vienyt Pontetilta hänen argentiinalaiset asiakkaansa. Pontet on kuitenkin saanut tilalle asiakkaiksi Botnian ja Encen rakennusmiehet sekä muun henkilöstön.
"Pitää takoa rautaa tehtaiden rakennusvaiheessa. Katsotaan sitten mitä kaupungissa tapahtuu."
Argentiinalaisten rajakaupunkien kauppiaat ja ravintoloitsijat ovat menettäneet vastaavasti uruguaylaiset asiakkaat. Mutta he eivät ole saaneet ketään tilalle. Argentiinalaisten tiesulut ampuvat ennen kaikkea omia.
Uruguayn potentiaali
Botnian, Encen ja muiden metsäyhtiöiden puuviljelmätarpeet ovat nostaneet maan hintaa Etelä-Amerikan pikkumaassa. Samalla ovat nousseet arviolta 50 tuhannen uruguaylaisen maanomistajan suupielet.
Omien puuviljelmien lisäksi Botnia houkuttelee uruguaylaisia laittamaan hiekkapohjaisen joutomaansa metsäksi. Botnia antaa puulle ostotakuun sekä hoitaa tarvittaessa rahoituksen, istutuksen ja korjuun.
"Totta kai viljelijöillä on ennakkoluuloja eukalyptusta kohtaan, mutta tämän on pitkän aikavälin ohjelma", Botnian maanomistajille suunnatusta ohjelmasta vastaava Pablo Santini sanoo.
Ympäristöasioista vastaava Rodolfo Beasley kertoo, että Uruguayssa on tällä hetkellä 800 tuhatta hehtaaria ruohoarolle istutettua metsää. Botnia omistaa niistä 70 tuhatta hehtaaria.
Miljoona tonnia lyhyt kuituista sellua tuottava tehdas tarvitsee noin sadantuhannen hehtaarin puupellot. Uruguaylaisten mukaan maassa voisi kasvaa kloonattua puuta kaiken kaikkiaan 2 miljoonalla hehtaarilla.
Botnian alkuperäisissä suunnitelmissa puuta voisi ostaa Uruguayn lisäksi Argentiinasta, missä on runsaasti istutusmetsää.