Kolea vesisade piiskaa auton ikkunoita. Ennätyslämmin vappu kostautuu monen viikon palelemisena. Johtuuko tämäkin ilmaston muuttumisesta?
"Muutaman havainnon perusteella ei voi päätellä mitään", sanoo Johannes Zohren, kemian opettaja Istanbulista. "Tarvitaan vuosien mittauksia, joiden perusteella tiedemiehet tekevät päätelmiään."
Utajärvelle vieraiksi tulleet istanbulilaiset ja hampurilaiset oppilaat kiirehtivät Suppaan, Rokuan kansallispuiston opastuskeskukseen sateensuojaan. Projektipäällikkö Vesa Krökki kertoo, että alueen hiekkakummut ovat jääkauden aikana virranneen joen tuomia. Hiekkaa on peruskallion päällä jopa sadan metrin kerros. Hiekkapatjassa syntyy pohjavettä 75 000 kuutiometriä vuorokaudessa.
Rokuan ainutlaatuinen luonto on ryhmän ensimmäinen tutustumiskohde. Oulussa on vuorossa teollisuuden ja kemian yrityksiä. Matka jatkuu pohjoiseen, Sodankylän revontuliasemalle ja Kilpisjärvelle. Tavoitteena on Jäämeri, ilmastonmuutoksen uhkaama alue.
"Odotan, kuinka kylmää Jäämeren vesi on", kertoo Timo Böök, 17-vuotias hampurilaispoika. Hän harrastaa purjehtimista ja on huolissaan kotikaupunkinsa läpi virtaavasta Elbe-joesta. "Jokea ruopataan suuria laivoja varten. Se häiritsee luontoa. Myös viimekesäinen tulva oli raju, ja tulvat vain pahenevat", Böök arvelee.
"Lehdissä puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta. Se saattaa pelottaakin nuoria", Hampurin Rudolf Steiner -koulun opettaja Marja-Liisa Sparka toteaa. "Uutiset ja huolenaiheet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin, kun näemme elämää täällä pohjoisessa."
Myös Zohren painottaa, että uutisiin on suhtauduttava kriittisesti. Kumpikin opettaja uskoo, että kasvatuksella ja opetuksella voi vaikuttaa.
"Turkissa ei vielä yleisesti tiedetä ilmaston lämpenemisestä", Zohren jatkaa. "Siitä puhutaan enemmän teollistuneissa maissa."
Hänen oppilaansa Sina Kuzuoglu osaa kuitenkin kertoa, mitä muutoksia nyt jo on nähtävissä. "Istanbulissa on kuivempaa kuin ennen ja linnut vaihtavat muuttoreittejään ja -aikojaan", Kuzuoglu sanoo. "Voimme mitata muutoksia luonnossa, mutta pelkään, ettemme voi estää ilmaston lämpenemistä", hän jatkaa.
Sparka odottaa yhteistyöltä paljon. "Tästä alkaa yhteinen eurooppalainen työ ilmaston hyväksi", Sparka haaveilee. "Utajärven nuoriso edustaa koko Euroopan nuoria, jotka ovat uteliaita ja valmiita keskustelemaan ja osallistumaan. Tällainen koulunkäynti yhdistää kouluaineita kuten biologiaa, kemiaa, fysiikkaa, matematiikkaa, kieliä ja kansainvälisyyskasvatusta."
Sparkan mukaan nuoret oppivat parhaiten yhdessä tekemällä, mikä poistaa myös ihmisten välisiä ennakkoluuloja.
Utajärven yläkoululla on mitattu säätä reilut kymmenen vuotta. Havaintoja on kertynyt yli 60 000 kemian opettaja Marjaana Petäjän ja biologian opettaja Timo Pakosen ohjauksessa. Kumppanikoulut perustavat omat sääasemansa tutustumiskäynnin jälkeen. Kukin koulu seuraa myös läheisen vesistön tilaa. Oulujoki, Bosporinsalmi ja Elbe ovat oppilaille tärkeitä.
"Karibian alueen ihmiset ovat vielä enemmän luonnon armoilla", miettii Timo Böök. "He joutuvat muuttamaan pois kodeistaan, jos matalat saaret uhkaavat jäädä nousevan veden alle."
Rokualla on toisin. Maa kohoaa noin senttimetrin vuodessa. Se palautuu vieläkin ajasta, jolloin kilometrejä paksu jää painoi mannerta. Myös Suppa-nimi kertoo jääkaudesta. Valtavia jäälohkareita jäi hiekan sisään. Kun ne satojen vuosien kuluessa sulivat, hiekkakumpuun muodostui painanne, suppa.