Puutiaisten levittämän Lymen borrelioosin tapausmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana.
Tämä selviää Turun yliopistossa väittelevän Eeva Feuthin väitöstyöstä, jossa selvitetään puutiaisten levinneisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyvyyttä Suomessa.
Syitä lisääntymiseen on monia. Puutiaisten elinalue on levinnyt pohjoisemmaksi ja Suomeen on kotiutunut kokonaan uusi lajikin, taigapunkki.
– Osittain selittävänä tekijänä on myös se, että terveydenhuollon henkilökunta osaa epäillä borrelioosia aiempaa useammin, Feuth kertoo.
Toisaalta myös borrelioosin saaneet kansalaiset tunnistavat Feuthin mukaan aiempaa paremmin borrelioosin oireet ja osaavat hakeutua hoitoon.
Suomessa on Feuthin mukaan viime vuosina raportoitu noin 1 900 pääasiassa vasta-ainemäärityksin varmistettua tautitapausta vuosittain. Nämä edustavat myöhäisvaiheen levinneitä borrelia-infektioita.
Lisäksi todetaan ihoon rajoittuneita varhaisia infektioita. Nämä mukaan luettuna tapausten vuosittainen kokonaismäärä on Suomessa arviolta noin 6 000–7 000.
Vuonna 2015 Turun yliopiston järjestämässä puutiaiskeräyskampanjassa kansalaiset lähettivät yli 20 000 puutiaista postilähetyksinä tutkijoille. Pohjoisimmat puutiaiset lähetettiin Etelä-Lapista.
Aineiston mukaan noin joka kuudes Suomen luonnossa esiintyvä puutiainen kantaa Lymen borrelioosia aiheuttavia borrelia-bakteereita.
Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta löytyi noin 1,5 prosentilta puutiaisista.
Taigapunkin levinneisyys osoittautui laikuttaiseksi. Lajia esiintyy erityisesti Pohjanlahden rannikolla, Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa.
– Taigapunkki ei oikein näyttäisi päässeen levittäytymään tavallisen punkin valta-alueille, Feuth kertoo.
Eeva Feuthin väitöskirja Lyme borreliosis in Finland – studies on environmental exposure, disease susceptibility and epidemiology tarkastetaan Turun yliopistossa 13. lokakuuta.
