Luonnonsuojelijat pääsevät nykyään harvoin juhlimaan suuria voittoja. Nyt iloon kuitenkin on aihetta, sillä Indonesian, Malesian ja Brunein hallitukset ovat julkistaneet yhteisen aikeensa suojella Borneon saarella sijaitseva, maapallon arvokkaimpiin kuuluva trooppinen sademetsäalue.
Borneon sydämeksi kutsutulla alueella on pinta-alaa huimat 220 000 neliökilometriä, ja siihen kuluu laajoja yhtenäisiä, vielä koskemattomina säilyneitä metsiä.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suojelualoite tietää loppua suunnitelmille perustaa maailman suurin öljypalmuplantaasi Kalimantanin ylänköalueelle, Borneon Indonesian puoleiseen osaan. Kiinalaisten sijoittajien tukema hanke olisi merkinnyt 1,8 miljoonan sademetsähehtaarin muuttamista plantaasiksi.
Borneon sydämen suojelemisella saatetaan pelastaa satoja, jopa tuhansia eliölajeja, jotka ovat joutuneet ahtaalle saaren metsien yhä kiihtyvien hakkuiden seurauksena. Se antaa turvaa myös alueen alkuperäiskansoille.
Luonnon monimuotoisuus on Borneolla häkellyttävää luokkaa. Vaikka saari on ollut tiedemiesten kiinnostuksen kohteena jo 150 vuoden ajan, todennäköisesti vielä tuhannet tuntemattomat kasvi- ja eläinlajit odottavat sen vaikeakulkuisissa metsissä löytämistään. Pelkästään vuosina 1994-2004 Borneolta kuvattiin WWF:n mukaan ainakin 361 tieteelle uutta lajia.
Varovaisesti arvioiden Borneolla esiintyy noin 15 000 kasvilajia, joista 6 000 on endeemisiä eli kotoperäisiä, ainoastaan Borneolla kasvavia.
Malesian puolella sijaitseva Lambir Hillsin kansallispuisto pitää hallussaan puulajien maailmanennätystä: 52 hehtaarin alueelta on löydetty 1 175 lajia. Kansallispuistoon on vain kolmenkymmenen kilometrin matka kansainväliseltä lentokentältä, joten se on helposti tutkijoiden saavutettavissa. Voi vain arvuutella, millainen monimuotoisuus Borneon sisäosien vielä tutkimattomiin metsiin kätkeytyy.
Endeemisiä nisäkäslajeja elää Borneolla vähintään 44, niistä tunnetuimpana erittäin uhanalaiseksi luokiteltu borneonoranki. Pelkästään Borneolla tavattavia lintulajeja on ainakin 39. Kaikkiaan nisäkkäitä on yli 200 lajia, lintuja reilusti yli 600.
Kotoperäisiä sammakkoeläimiä tunnetaan Borneolta noin 100 ja kaloja yli 160 lajia. Viime aikojen mielenkiintoisimpiin löytöihin kuuluu joukko kissakaloja, jotka osoittavat erikoista sopeutumista ympäristöönsä. Osa lajeista pystyy esimerkiksi liikkumaan lyhyitä matkoja kuivalla maalla.
Vielä kaksikymmentä vuotta sitten Borneon metsäpeitteestä oli WWF:n mukaan jäljellä noin kolme neljäsosaa, nykyään enää puolet. Mikäli öljy- ja kumiplantaasien levittäytymistä, metsäpaloja ja hakkuita puunjalostusteollisuuden tarpeisiin ei hillitä nykyisestä, kaikki Indonesian puoleiset alankometsät saattavat hävitä vuoteen 2010 mennessä. Kehitys on samansuuntaista myös muualla Kaakkois-Aasiassa.
Borneon sydän -suojelualoite tarttuukin viimeiseen tilaisuuteen suojella Kaakkois-Aasian sademetsiä hyvin laajassa mittakaavassa. Kolmen valtion rajaseudulla levittäytyvät ylänkömetsät ovat vielä toistaiseksi suurelta osin luonnontilassa. Näiden alueiden säilyminen yhtenäisinä on tärkeää etenkin suurille nisäkkäille, joiden elinpiiri on laaja. Toisaalta metsien pirstoutumisesta kärsivät myös monet pienemmät lajit, joiden on vaikea liikkua toisistaan eristyksissä olevien elinympäristölaikkujen välillä.
Lähde: www.panda.org