Valokuvaaja Jutta Kuure vieraili Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa ensimmäisen kerran vuonna 1994. Paikka oli riittävän kaukana ja eksoottinen seikkailuhenkisen nuoren naisen tarpeisiin. Alkujaan määränpäänä piti olla myös Papua-Uusi-Guinea, mutta matkailija päätti keskittyä maailman kolmanneksi suurimpaan saareen, Borneoon, ja viettikin siellä reilut kaksi kuukautta.
Toisella kerralla Kuure oli Danum-laakson alueella ja huomasi muutoksen.
”Metsänhakkuut olivat tehneet rankkaa jälkeä, ja palmuöljyn tuotanto oli tuhoamassa ainutlaatuisen sademetsäympäristön”, Kuure sanoo.
Kuure alkoi leikkiä kuvankäsittelyllä ja muokkasi Borneossa ottamiaan luontokuvia, joiden värimaailma on runsas: vihreää, punaista, keltaista. Ystävien kannustamana valokuvaaja innostui tekemään otoksistaan näyttelyn.
Valokuvatulostukset päätyivät ensin sisustustyynyihin. Tyynyilläkin oli ostajia, vaikka suomalaiset perinteisesti vierastavat kirkkaita värejä sisustuksessa.
Jutta Kuure keksi laukut. Hän tutki valtavan määrän laukkuja löytääkseen sellaiset ominaisuudet, joita hän itsekin haluaisi hyvässä laukussa ja meikkipussissa olevan.
Valokuvatulostukset tehdään Vantaalla ja ommellaan Tampereen lähellä laukkutehtaalla.
Laukkujen materiaali on likaa hylkivää huonekalukangasta. Laukuissa ei ole pahvia tai muuta sellaista ainetta, joka estäisi konepesun. Meikkilaukutkin saa käännetyksi ylösalaisin ja pestyksi koneessa, jolloin ne pysyvät siistinä pitkään. Kuure takaa, että näiden laukkujen vetoketjut eivät hajoa.
Borneo Colors -laukut tehdään suomalaisena työnä.
Suunnittelija myy Borneo Colors -laukkujaan erilaisissa tapahtumissa ja verkkokaupassa. Aikeissa on laajentaa tuotantoa liikelahjojen puolelle, jolloin Jutta Kuure voisi esimerkiksi loihtia yrityksille omia kuoseja, joista voisi valmistaa erilaisia laukkuja ja pussukoita.
Suurin osa Borneo Colors -laukun hankkineista on 30–50-vuotiaita naisia, mutta jotkut miehetkin ovat ihastuneet värikkäisiin kuoseihin ja hankkineet laukun joko itselleen tai lahjaksi.
Kuure on asettunut asumaan Joensuuhun, ja itärajan takana on myös suuri joukko potentiaalisia asiakkaita odottamassa. Suunnittelija onkin jo aloittanut venäjän kielen opiskelun.
”Haluan ehdottomasti palata myös Borneolle”, suunnittelija sanoo.
Kuuren haaveissa on kasvattaa Borneo Colorsia sen verran, että hän voi lahjoittaa osan tuotosta sademetsien suojeluun ja jossain vaiheessa myös työllistää paikallisia ihmisiä Borneossa.
”Ensimmäinen pieni askel luonnonsuojelun suuntaan on jo otettu, sillä meillä on isomman joukon kanssa oma kummioranki Borneolla.”