Bo­nus­kor­tit hä­mär­tä­vät hin­ta­tie­tout­ta

Tavallisen suomalaisen lompakko pursuaa seteleiden sijasta erilaisia bonus- ja kanta-asiakaskortteja. Kaikilla ruokakauppaketjuilla on Lidliä lukuunottamatta oma kanta-asiakasjärjestelmänsä, samoin monilla vaatemyymälöillä.

Kuluttajille tarjoillaan monenlaisia etukortteja.
Kuluttajille tarjoillaan monenlaisia etukortteja.

Tavallisen suomalaisen lompakko pursuaa seteleiden sijasta erilaisia bonus- ja kanta-asiakaskortteja. Kaikilla ruokakauppaketjuilla on Lidliä lukuunottamatta oma kanta-asiakasjärjestelmänsä, samoin monilla vaatemyymälöillä. Kun pörssiin pitäisi vielä mahduttaa pakolliset kirjasto- ja bussikortit, on lompakko lujilla.

Kuluttajavirasto ei innostu kanta-asiakaskorteista.

"Kanta-asiakasjärjestelmät hämärtävät hintatietoisuutta. Kuluttajan on vaikeaa hahmottaa, mikä tuotteen todellinen hinta on kun bonukset tulevat usein kuukauden jälkeenpäin", kuluttajaviraston lakimies Riitta Kokko-Herrala sanoo.

Korttien vähenemistä ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä, mutta pieniä edistysaskelia on jo otettu.

Joissakin kirjastoissa lainaaminen hoituu ajokortilla, ja Tampereella on kokeiltu kirjastokortin yhdistämistä bussikorttiin. Suomen yleisimmän etukortin eli plussakortin on voinut jo parin vuoden ajan liittää Osuuspankin ja Nordean pankki- ja luottokortteihin.

Lue lisää lauantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä