YK:n ilmastokokous päättyi lauantaina Saksan Bonnissa ilman merkittäviä edistysaskelia. Katseet kääntyvätkin jo ensi vuoden ilmastokokoukseen Puolassa. Viimeistään tuolloin maiden pitää päästä sopuun niin kutsutusta Pariisin sopimuksen sääntökirjasta.
Säännöissä määritellään muun muassa, miten päästöjä mitataan ja raportoidaan. Pariisin sopimuksen keskeinen periaate on, että kaikille maille asetetaan yhteiset raportointi- ja seurantavelvoitteet.
Suomen ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan säännöt on saatava valmiiksi ensi vuonna tai sopimuksen uskottavuus kärsii.
- Olen tyytyväinen, että alustavat rakennuspalikat maiden sitoumusten tiukentamiselle ovat nyt koossa. Työ jatkuu näiden pohjalta, Tiilikainen sanoi ministeriön tiedotteessa.
Ranska järjestää oman kokouksen ensi kuussa
Päästöjen seurannan lisäksi kehittyneet ja kehittyvät maat ottivat kokouksessa yhteen erityisesti rahasta. Teollisuusmaat ovat luvanneet kasvattaa kehittyville maille annettavan ilmastorahoituksen määrän 85 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Kehittyvät maat vaativat Bonnissa varmistuksia siitä, että luvattu rahoitus todella toteutuu.
Monien mielestä kansainvälisiltä ilmastoneuvotteluilta on puuttunut poliittista johtajuutta sen jälkeen kun Donald Trump nousi Yhdysvaltojen presidentiksi. Trumpin edeltäjä, presidentti Barack Obama ajoi ilmastoasioita voimakkaasti.
Trump sen sijaan ilmoitti kesällä, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin sopimuksesta. Yhdysvallat tosin osallistuu ilmastokokouksiin vielä lähivuosina, koska sääntöjen mukaan maa voi irtautua sopimuksesta vasta marraskuussa 2020.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on yrittänyt täyttää Obaman jättämää tyhjiötä. Macron järjestää ensi kuussa Pariisissa kansainvälisen kokouksen, jossa keskitytään erilaisten ilmastoprojektien rahoittamiseen. Kokoukseen on kutsuttu satakunta valtiojohtajaa ja liike-elämän edustajia - mutta ei Trumpia.
