Kirkonkellojen pauhunta ja kuohuviinipullojen poksahdukset herättävät väsyneen matkailijan Bolognassa. On se toinen päivä vuodesta, jolloin vastavalmistuneet maisterit liikkuvat Bolognan keskusaukiolla laakeriseppeleet päässään huutaen "dottore, dottore!" Tämä keskusaukio, Piazza Maggiore, on paikka, jossa maailman ensimmäisen yliopiston syntysanat luettiin 1088.
Bolognassa yliopisto ei ole tietty rakennus kampusalueella. Bolognan kampus on koko keskiaikainen kaupunki, jonka kapeilla kujilla käyskentelee tuhansia opiskelijoita ympäri maailmaa.
Yliopiston vaikutus näkyy kaikkialla. Kaupungissa järjestetään joka ilta kulttuuritapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Kiivaita väittelyitä jatketaan baareissa, jotka tekevät Bolognan yöelämästä Italian värikkäimmän.
Vapaamielinen tunnelma on vallinnut Bolognassa jo tuhat vuotta. 1000-luvulla Bologna oli yksi harvoja paikkoja Euroopassa, joka tarjosi kaikille oppia hakeneille mahdollisuuden opiskeluun. Kaupunkiin saapui kaikkialta Euroopasta tulevia mahtimiehiä opiskelemaan lakia.
Yliopistolaitos syntyi Bolognassa, kun oppia hakeneet kyllästyivät ahneisiin vuokraisäntiin. Opiskelijat muuttivat omiin asuntoloihinsa ja perustivat yhteisön, joka ajoi opiskelijoiden oikeuksia. Yhteisön jäsenet kutsuivat toisiaan kollegoiksi. Tästä sanasta muotoutui myöhemmin englannin kieleen yliopistoa tarkoittava sana college.
Opiskelijat muuttivat asuntoloihin osakuntien mukaan. Osakunnan määritteli opiskelijan kotipaikka. Lombardialaiset, toskanalaiset ja roomalaiset asuivat omissa asuntoloissaan. Ultramontanen osakuntaan kuuluivat Alppien pohjoispuoliset kansallisuudet. Samassa osakunnassa asuivat siis ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset! Osakunnat korvattiin myöhemmin studia generalialla, joka tarkoitti yleismaailmallista koulua, joka antoi tilat opiskeluun ja asumisen. Tällainen opiskelun ja asumisen malli alkoi levitä myös muihin eurooppalaisiin yliopistoihin.
Toisin kuin muut yliopistot, Bolognan yliopisto aloitti vapaiden opettajien ja oppilaiden yhteisönä, jolla oli tasa-arvoiset säännöt. Opiskelijat valitsivat opettajan ja maksoivat heidän palkkansa. Bolognassa opiskelijat tekivät yliopistoa koskevat päätökset, eivät opettajat.
Sanaa universitas käytettiin ensimmäistä kertaa Bolognassa, ja se tarkoitti aluksi opiskelijoiden kansainvälistä kiltaa. Vasta 1400-luvulla universitas alkoi tarkoittaa varsinaisesti yliopistoa.
Jokainen yliopistosta valmistunut sai opettaa muissa yliopistoissa ilman erityistä tutkintoa. Akateemista sivistystä pidettiin oikeutena, johon eivät valtioiden rajat voineet vaikuttaa.
KeisariFrederick Barbarossa suojeli Bolognan opiskelijoita ulkopuoliselta painostukselta. Vuonna 1158 hän takasi oppineille autonomian. Tuomiovalta opiskelijoihin siirtyi rehtorille. Tämä lisäsi Bolognan arvovaltaa.
Uusi status antoi Bolognalle myös vapauden perustaa uusia oppiaineita. Italiassa opiskelijat alkoivat nimittää itseään humanisteiksi, sillä he kohdistivat mielenkiintonsa ihmisiin eivätkä kirkollisiin asioihin.
Humanismi pyyhki pois kirkon vallan ja antoi tietä muille tieteille. Lain ohella Bolognassa alettiin opiskella lääketiedettä, aritmetiikkaa, filosofiaa ja logiikkaa. Barbarossan päivistä lähtien yliopistot ovat kaikkialla maailmassa raivokkaasti taistelleet itsehallintonsa ja akateemisen vapautensa puolesta.
