Maailma ei voi olla sivustakatsojan roolissa ääri-islamilaisen Boko Haramin tappaessa naisia ja lapsia Nigeriassa. Voimat on koottava mielettömyyksien lopettamiseksi.
Länsiafrikkalaista Nigeriaa jo vuosia terrorisoineen ääri-islamilaisen Boko Haram -liikkeen teot ovat saaneet jo sellaiset mittasuhteet, ettei muu maailma voi tyytyä enää pelkkään sivustakatsojan rooliin. Jos Afrikan väkirikkaimman, 177 miljoonan asukkaan valtion johto ei saa terroristijärjestöä kuriin, kansainvälisen yhteisön on puututtava asiaan.
Kyse ei ole enää pelkästään Nigerian sisäisestä ongelmasta. Boko Haramin harjoittamalla terrorilla on vaikutuksia myös elämään naapurimaissa. Suuri joukko nigerialaisia on paennut julmuuksia Tšadiin, Kameruniin ja Nigeriin.
Boko Haramin soturit polttivat Koraaniin vedoten hiljattain Koillis-Nigeriassa sijaitsevan Bagan kaupungin ja valtasivat myös lähitienoon kylät tappaen ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan pari tuhatta ihmistä. Yli kymmenkertainen määrä pakeni kodeistaan iskun alta.
Hyökkäystä pidetään verisimpänä ääri-islamilaisen järjestön vuonna 2009 Nigerian valtiota vastaan aloittamien terrori-iskujen sarjassa. Sen operaatioissa arvioidaan kuolleen kaikkiaan yli 13 000 ihmistä.
Tuoreessa muistissa on yli 200 päättökokeisiin valmistuneen nuoren naisen sieppaus viime vuonna. Naiset ovat yhä kateissa. Sieppaajat uhkasivat myydä heidät orjiksi.
Vaikka Nigeria on entinen Britannian siirtomaa, julmuudet tapahtuvat ilmeisesti niin kaukana, etteivät ne tunnu hetkauttavan länsimaiden kansalaisia. On syytä kuitenkin muistuttaa, että jos Boko Haram saa surutta terrorisoida, sen tekemiset tulevat ajan myötä heijastumaan Syyriassa ja Irakissa operoivan ääri-islamilaisen Isisin toimien tavoin myös länteen.
Boko Haramin nimi, käännettynä ”länsimainen koulutus kielletty”, kertoo paljon järjestöstä. Sille on keskeistä vastustaa kaikkea, mikä liittyy länsimaisuuteen kuten koulutusta ja äänestämistä vaaleissa sekä yleensä länsimaiseen elämäntyyliin liitettyjä ilmiötä.
Boko Haram on julistanut Nigerian koillisosissa hallitsemansa alueet islamilaiseksi kalifaatiksi, jossa vallitsee šarialaki. Toimintatavat ovat samanlaiset kuin Isiksellä, jonka tekemisiin on jo herätty.
Tietoa ei ole, onko näillä kahdella terroristijärjestöllä muuta yhteistä kuin länsimaisuuden vastustukseen perustuva ja islamilaisuuteen verhottu hengenheimolaisuus, jonka ne katsovat oikeuttavan mitä julmimpiin tekoihin. Konkreettiseen yhteistyöhön niiden ei uskota kykenevän ainakaan vielä.
Nigerian valtio ja armeija ovat olleet voimattomia Boko Haramin edessä. Heikkouden taustalla on se tosiasia, että maa on pahoin korruptoitunut sekä jakautunut kristittyyn etelään ja muslimienemmistöiseen pohjoiseen. Valtion johtoa on kritisoitu ponnettomuudesta saada Boko Haramin terroriteot loppumaan.
Tämänhetkistä tilannetta ei vähääkään helpota se, että Nigeriassa valmistaudutaan helmikuun puolivälissä pidettäviin presidentin- ja parlamenttivaaleihin. Ne tuskin tuovat ratkaisua terroriongelmaan.