Sarjakuva-antologia
Aleksis Kiven päivä. Toim. Mika Lietzén ja Ville Ranta. Asema Kustannus 2006.
Ei ehkä maailman omaperäisin idea, mutta toimii. Sarjakuvan pikkujättiläisen Asema Kustannuksen puuhamiehet Mika Lietzén ja Ville Ranta ovat haastaneet toisensa ja taiteilijakollegansa sarjakuvittamaan yhden päivän tarinan.
Tämän vuoden Laikku-antologiassa eli Aleksis Kiven päivässä kymmenen suomalaista sarjakuvataiteilijaa esittää oman kertomuksensa lokakuun 10. päivältä eli Aleksis Kiven päivältä vuodelta 2005.
Tarinat ovat tekijöidensä näköisiä. Lukijan onneksi kertomusten kantavana ideana ei myöskään ole se, että nyt pitäisi piirtää yhden päivän tarina -- voi tätä luomisen tuskaa.
Lähestymistavat ovat myös sopivan erilaisia Marko Turusen ufoilusta Mika Lietzénin hyvin arkipäiväiseen ja ajat seisauttavan koskettavaan Kirjoitettu mies -tarinaan.
Turusen lisäksi myös Ina Kallis rikkoo Hukassa-kertomuksessa sarjakuvan perinteistä ruutujakoa ja muutenkin Kalliksen pehmeän pyöreissä hahmoissa on selittämätöntä savolaista sympatiaa.
Ville Rannan lähestymistapa yhden päivän kuvittamiseen on ehkä joukon perinteisin. Rannan näköinen taiteilijaboheemi Lustig avaa silmänsä päivään, joka suurten tekojen ja siteerattavien blogimerkintöjen sijasta täyttyy arjen pienistä oivalluksista.
Rannan luonnosmaisen rosoinen piirrostyyli ei varmasti miellytä kaikkia ja välillä sen on vaikea mahtua perinteisen tiukkaan sarjakuvan ruutujakoon. Mutta kun kuvat saavat vähänkin enemmän tilaa, niin silloin Rannan kynänjälki ja Lustigin kiirehtiminen arjen ja rakkauden pyörteissä tukevat erinomaisesti toisiaan.
Ja jos toivoa sopii, niin Ville Ranta voisi antaa töissään kotikaupunkinsa kaduille ja kulmille nykyistä enemmän sijaa.
Rannan käsissä oululaisen ankea katumiljöö onnistuu näyttämään kutsuvalta ja vielä jäljellä olevat kauniit vanhat rakennukset todellisuuttakin viehättävämmiltä.