Bo­do­min­jär­ven sur­mis­ta van­git­tiin neljäs telt­tai­li­ja

Espoon Bodominjärven 40 vuoden takaisesta kolmoissurmasta vangittu on neljäs teltassa ollut nuori, joka loukkaantui vakavasti, mutta jäi henkiin. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan Tero Haapalan mukaan poliisi on jo kuukausia keskittynyt nimenomaan tämän miehen syyllisyyteen viittaavaan tutkintalinjaan.

Bodominjärven kolmoissurmaajan etsintää kesäkuussa 1960. Kuvassa keskellä tutkimuksia johtanut varatuomari Arvi Vainio.
Bodominjärven kolmoissurmaajan etsintää kesäkuussa 1960. Kuvassa keskellä tutkimuksia johtanut varatuomari Arvi Vainio.

Espoon Bodominjärven 40 vuoden takaisesta kolmoissurmasta vangittu on neljäs teltassa ollut nuori, joka loukkaantui vakavasti, mutta jäi henkiin. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan Tero Haapalan mukaan poliisi on jo kuukausia keskittynyt nimenomaan tämän miehen syyllisyyteen viittaavaan tutkintalinjaan, kun muut vaihtoehdot on saatu suljetuksi järjestelmällisesti pois yksi kerrallaan.

Surma-aikaan Nils Wilhelm Gustafsson oli 18-vuotias. Nykyisin hän on yli 60-vuotias perheellinen espoolainen mies, joka on viime vuodet työskennellyt linja-autonkuljettajana. Hänet otettiin kiinni maanantaina ja vangittiin perjantaina. Osa-aikaeläkkeellä ollut mies ei ollut kiinniottohetkellä töissä, mutta ei myöskään kotonaan. Poliisin mukaan kiinniottoon ei liittynyt mitään vastarintaa tai muunlaista dramatiikkaa.

Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Olli Saunanoja on vahvistanut vangitun nimen. Lauantain mittaan varmistui, että mies on todella sama, joka oli mukana telttailemassa ja loukkaantui murhayönä pahasti.

Vammat tuhosivat epäilyt

Bodominjärven surmatyöt ovat yksi kaikkien aikojen eniten suomalaisia kuohuttaneista henkirikoksista. Telttaretkellä olleet kaksi 15-vuotiasta tyttöä ja 18-vuotias nuori mies saivat surmansa, kun hyökkääjä katkoi heidän telttansa narut ja puukotti nuoria telttakankaan läpi noin kuuden aikaan aamulla 5. kesäkuuta 1960. Nuorten tavaroiden joukosta hävisi muun muassa rahaa, kelloja ja musta nahkapusero, joiden arvo viranomaisten mukaan oli kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäinen.

Tutkintaa on alusta asti johtanut keskusrikospoliisi, mutta mukana on ollut myös paikallisia poliiseja. Gustafssonia kuultiin tuntikausia heti kun se oli mahdollista, mutta tiettävästi häntä ei tuolloin epäilty rikoksesta.Tutkinnassa alussa mukana ollut ja sitä vuosien mittaan seurannut poliisineuvos Knut Aas kertoo, ettei vuosien mittaan ole ainakaan hänen tietääkseen väläytelty mahdollisuutta, että uhrina pidetty mies voisi itse olla surmaaja.

Gustafssoniin kohdistuvia epäluuloja on tuhonnut erityisesti se, että hän itse loukkaantui verisenä helluntaiyönä pahoin. Hänen leukansa oli murskattu tylpällä esineellä, otsassa oli viiltohaava ja takaraivoon oli tullut isku. Mies joutui olemaan sairaalassa lähes kuukauden ja toipuminen kokonaan kesti jopa vuoden. Haapalan mukaan poliisissa on viime aikoina punnittu mahdollisuutta, että vammat voisivat olla tappelussa tulleita tai itse aiheutettuja.

Teknisten tutkimusten lisäksi parina viime vuonna on kuultu uudestaan todistajia ja keskusteltu tapausta aiemmin tutkineiden poliisien kanssa. Haapalan mukaan todisteet puoltavat tässä vaiheessa enemmän vangitun syyllisyyttä kuin syyttömyyttä, mutta tilanne voi muuttua milloin vain.

- Meidän tehtävänä on etsiä hänen kanssaan keskustellessa myös häntä puolustavaa näyttöä ja punnita tätä lähestulkoon päivittäin aina kun saadaan uutta materiaalia, sanoo Haapala.

Tutkinnanjohtaja keskittyi tekniikkaan

Jutun tutkinnanjohtajia on viime aikoihin asti vaihdettu muutaman vuoden välein, mikä Haapalan mukaan on normaali käytäntö. Uusi ihminen osaa katsoa asioita aina uusin silmin.

Haapala nimitettiin tutkinnanjohtajaksi noin kaksi vuotta sitten. Hänen aikanaan alettiin kiinnittää huomiota erityisesti uuteen tekniikkaan, jota 1960-luvulla ei ollut mahdollista käyttää. Hyötyä on ollut esimerkiksi DNA-tutkimuksista. DNA-näytteitä on ollut mahdollista saada esimerkiksi poliisin hallussa olevasta verisestä telttakankaasta. Lisäksi on tehty uusia kuulusteluja ja muita tutkimuksia.

Yksi todiste voisi olla surma-aseena käytetty puukko. Puukko oli surmien jälkeen kateissa, mutta Haapala ei paljasta, onko se mahdollisesti jo löydetty.

Bodominjärven selvittämätön tapaus on kiinnostanut ihmisiä tavattomasti ja vihjeitä tapauksesta on tullut pitkin vuosikymmeniä. Haapalan mukaan edelleen toivotaan, että ihmiset aktivoituisivat muistamaan tapauksesta jotain uutta. Yleisövihjeiden saaminen ei kuitenkaan ole nyt oleellisin asia.

Viikonlopun aikana poliisi ei aio tehdä töitä, mutta maanantaina jatketaan jälleen. Mahdollista syyteharkintaa varten on kerättävä kaikki jutusta kertynyt materiaali, sekä uusi että vanha, joten esitutkintapöytäkirjat ovat paisumassa massiivisiksi. Jutun syyttäjäksi on jo nimitetty Espoon kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström. Jos todistusaineisto riittää, tapaus puidaan aikanaan Espoon käräjäoikeudessa.

Gustafssonin puolustamista hoitaa Helsingissä sijaitseva Susiluodon asianajotoimisto. Mies itse on pyytänyt avustajakseen asianajaja Riitta Leppiniemeä, joka ei vielä lauantaina halunnut kommentoida, ryhtyykö hän työhön. Myöskään Gustafssonia vangitsemisoikeudenkäynnissä avustanut saman asianajotoimiston asianajaja Heikki Uotila ei halunnut kommentoida tapausta.

Lue myös:

Bodomjärven murhista epäilty ajoi bussia Vantaalla

Hypnotisoija uskoo yhä kertomukseen tunkeutujasta

Hypnoosi ei ole luotettava rikostutkintamenetelmä

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä