Espoon Bodominjärvellä 45 vuotta sitten tapahtuneista kolmesta surmista epäilty espoolainen Nils Gustafsson saa syytteen kolmesta murhasta. Espoon johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström ja kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto kertoivat syyteharkinnan tuloksesta keskiviikkona.
"Katsoimme, että suoritetun esitutkinnan perusteella on niin paljon näyttöä, että syyte nostettiin", Ifström sanoo.
Ifströmin mukaan näyttöä lisäsivät poliisin uudet tutkintatekniikat, kuten esimerkiksi dna-tutkinta. Muusta syytteen ja esitutkinta-aineiston sisällöstä syyttäjä vaikenee. Esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi vasta kun syyte luetaan käräjäoikeudessa.
"Onhan se poikkeuksellista että vapaalta vastataan murhasyytteeseen, mutta ei tässä ole varmaan vaaraa, että hän esimerkiksi poistuisi maasta", Ifström sanoo.
Ifström ja Haapalehto kävivät 1 500 sivun mittaisen esitutkinta-aineiston läpi kahdestaan ja päätyivät lopputulokseen yhteisymmärryksessä.
45 vuotta vanhan murhan eteneminen käräjille on Iftsrömin mukaan poikkeuksellista.
"Tällaista ei ole ennen ollut ja tuskin samanlaista tuleekaan", Ifström sanoo.
Syytetyn asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo, että Gustafsson tulee kiistämään syytteet oikeudenkäynnissä.
"Hän on kiistänyt syyllisyytensä ja tulee kiistämään nämä syytteet. Hän toki olisi toivonut erilaista syyteratkaisua ja päätös syyttää on selkeä pettymys", Leppiniemi kertoo.
Leppiniemen mukaan oikeudessa ratkaistaan ensin syyllisyyskysymys. Jos se katsoo Gustafssonin olevan syyllinen, vasta sen jälkeen ratkaistaan rikoksen vanheneminen.
"Ensimmäiseksi täytyy muistaa, että tuomitsemiskynnys on aivan eri kuin syytekynnys", Leppiniemi sanoo.
Asianajajan mukaan Gustafsson on elänyt tavallista ja hän on saanut olla "kiitettävän" rauhassa kotonaan sen jälkeen, kun hänet vapautettiin tutkintavankeudesta noin vuosi sitten.
"Vaikka hän itse sanoo, että hän tietää olevansa syytön, eihän tämä ole voinut olla vaikuttamasta normaaliin elämään"
Omaisia edustava asianajaja Heikki Lampela kertoo, että omaiset ovat tyytyväisiä asian etenemisestä.
"Kun tämä syytetty on kuitenkin se henkilö, joka viimeksi näki elossa nämä kolme muuta telttailijaa, niin omaiset saavat tietää, että onko hänellä mahdollisesti jotain osuutta näiden kolmen henkilön kuolemaan", Lampela muotoilee.
Lainkäytön erikoistapaus
Bodominjärven murhasyytteen käsittely tulee olemaan erikoinen myös lainkäytön takia. Oikeudessa tullaan puimaan muun muassa sitä, minkä ajan lainsäädäntöä käytetään, lisäksi pohditaan murhan ja tapon eroa. Yleensä sovelletaan tapahtuma-ajan lakia. Jos laki on muuttunut lievemmäksi, sovelletaan uudempaa.
"Kysymys ei ole nyt vaan siitä, että käytetään lievempää lakia. Rangaistusasteikon lisäksi on muuttunut myös teonkuvaus", sanoo rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.
Bodominjärven surmien aikaan murha oli vakain tuumin tehty henkirikos ja rangaistus oli elinkautinen. Tappo oli pikaistuksissa tehty surmaaminen ja siinä asteikko oli 8-12 vuotta kuristushuonetta tai elinkautinen. Sen jälkeen taposta on poistunut elinkautinen rangaistus. Lisäksi sekä tapon että murhan teonkuvaukset ovat muuttuneet.
Nykylainsäädännön mukainen tappo vanhenee 20 vuodessa. Vanhan lainsäädännön mukainen tappo ei. Murha ei vanhene koskaan.
