Syyttäjän vahvimmat todisteet Nils Gustafssonia vastaan ovat tämän vammat sekä murhateltasta ja syytetyn kengistä löytyneet verijäljet. Poliisin ja syyttäjän mukaan Gustafssonin vammoja on liioiteltu. Neurologian emeritusprofessori Jorma Palo hämmästelee uusia arvioita Gustafssonin vammoista.
"Jälkeenpäin ilmaantuu lääkäreitä, jotka potilasta näkemättä todistavat, että tämä oli terve nuori mies. Murhapaikalla olleet poliisit kuitenkin olivat sitä mieltä, että Gustafssonin tila oli vakava. Ei 18-vuotiasta tervettä kiidätetä ambulanssilla sairaalaan."
Syvä haava
poskessa
Nils Gustafssonia ensimmäisten joukossa Töölön sairaalassa hoiti Oulun yliopistossa yli 30 vuotta tutkijana toiminut Ilmo Hassinen. Hän työskenteli murhan aikaan amanuenssina Töölön sairaalassa, jonne Gustafsson murhapaikalta tuotiin. Hassinen ompeli puoli tuntia syytetyn haavoja, jotka sijaitsivat tämän päässä ja poskessa.
Poliisi kuulusteli Hassista Gustafssonin kunnosta ja vammoista keväällä 2004. Hän todistaa oikeudenkäynnissä 26. elokuuta. Poliisin esitutkinta-aineistossa Hassinen muistelee Gustafssonin örähdelleen vastauksiksi hänen esittämiinsä kysymyksiin.
"Tapahtumat ovat hyvin vanhoja, enkä oikeastaan halua muistella niitä. Muistikuvat tapahtuneesta ovat jo hataria", Hassinen toteaa.
Hän hoiti muun muassa Gustafssonin poskessa ollutta kolmen neljän sentin pituista haavaa, joka paljasti hampaat. Hassisen kanssa yhtä aikaa Töölön sairaalassa amanuenssina työskennellyt Jorma Palo huomauttaa, ettei kukaan voi tehdä sellaisia vammoja itselleen.
Krp:n maine
koetuksella
Palo ei pidä poliisin uusia todisteita mullistavina, päinvastoin. Hän ihmettelee, kuinka keskusrikospoliisin arvovalta kestää syyttää Gustafssonia nykyisillä todisteilla.
"Krp on itse todennut, että henkirikoksen selvittämiseen vaaditaan surma-ase, tunnustus ja motiivi. Mitään näistä ei ole olemassa."
Puolustuksen asianajajat Riitta Leppiniemi ja Heikki Uotila kirjoittavat vastineessaan syytteeseen, että murhatelttaa koskevat tutkimukset ovat kyseenalaisia, koska teltan ympäristöä ei tutkittu tarpeeksi tarkkaan.
Teltan veriroiskeista voidaan päätellä, että Gustafsson olisi ollut surmien aikana sisällä teltassa. Syyttäjä toteaa jälkien todistavan, että Gustafsson surmasi nuoret teltan ulkopuolelta.
Surmaaja
ulkopuolinen
Puolustus huomauttaa, että on seikkoja, jotka on esitutkinnassa jätetty mainitsematta ja joita poliisi ei voi selittää. Mahdollisuutta siitä, että tekijä olisi ollut telttaseurueen ulkopuolinen henkilö, ei ole tutkittu. Viitteitä ulkopuoliseen henkilöön on useita.
Suurin kysymys on teltan ulkopuolelta löytynyt sukkanauhalla kääröksi kiedottu tyynyliina. Kankaasta löytyi siemennestettä, jonka dna ei kuulu Gustafssonille eikä surmatulle Seppo Boismanille. Miestä, jolle dna kuuluu, ei ole löydetty.
Silminnäkijät kertovat nähneensä alueella ulkopuolisia ihmisiä, joiden henkilöllisyyttä poliisi ei tiedä. Teltasta ja sen ympäristöstä löytyi viisi teräasetta, joita esitutkinnassa ei ole mainittu. Tutkinnasta ei puolustuksen mukaan selviä, kenen teräaseet ovat ja miten niitä on tutkittu. Lukuisia muita teltasta löytyneitä esineitä ei ole palautettu omaisille. Ne eivät ole myöskään krp:n hallussa.