Jyväskylän kihlakunnansyyttäjän Olli Santasen toiminta nousi väistämättä ylimääräiseksi puheenaiheeksi, kun syyttäjäyksiköiden päälliköt tulivat torstaina Ouluun neuvottelupäiville.
Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki olisi mieluummin puhunut pelkästään syyttäjälaitoksen tulevaisuuden haasteista. Mainittava asiasta oli, kun tiesi mikä kahdeksi päiväksi Oulun Tietomaahan kokoontuneiden syyttäjäpäälliköiden mielissä pyöri.
Valtakunnansyyttäjän viesti oli, että kyseessä on ammattikunnan keskinäinen arvostus ja lojaalisuus.
"Olen surullinen ja pahoillani, että meidän ammattikunnan sisältä on puututtu keskeneräiseen oikeusprosessiin. Tässä ei ole mielestäni millään tavoin kysymys sananvapaudesta", sanoi Kuusimäki.
"Haluan valtakunnansyyttäjänä ja esimiehenä antaa täyden tukeni Espoon syyttäjälle vaikeasti hoidettavassa jutussa."
Sen enempää Kuusimäki ei kaplakkaan puuttunut vedoten siihen, ettei hän siihen muodollisesti ole osallinen.
Liekki syyttäjien ammattikunnassa leimahti maanantaina, kun Jyväskylän kihlakunnan syyttäjä Olli Santanen kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, että hän sai julkisista sanomisistaan valtakunnansyyttäjänvirastolta selvityspyynnön.
Santanen oli Iltalehdessä Ylen A-Talk-ohjelmassa tuominnut Bodom-oikeudenkäynnin farssiksi ja ihmetellyt, miksei valtakunnansyyttäjänvirasto aja juttua.
Kalske ajatteli kysyä Santaselta
Toinen selvityspyynnön allekirjoittajista, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, ilmoittautui torstaina tapaukseen "syylliseksi" ja halusi siksi kertoa kollegoilleen, "miten kaikki alkoi ja missä tilanteessa ollaan".
"Ajattelin, että kysytään", Kalske perusteli.
Torstaina Tietomaan auditoriossa Kalske saattoi todeta selvityspyynnön lähteneen elämään omaa elämäänsä. Hänen mukaansa valtakunnansyyttäjänvirasto tulee ottamaan Santasen lausunnot esille, mutta kyse on arvokeskustelusta.
"Yleensä meillä ei ole vireillä olevaan asiaan puututtu", Kalske sanoi Kalevalle.
Santaselle voidaan antaa lausunnoistaan huomautus, mutta Kalske ei ryhtynyt ennakoimaan valtakunnansyyttäjän ratkaisuja.
Suurin osa syyttäjäpäälliköiden ajasta kului torstaina syyttäjälaitoksen kehitysnäkymien puimiseen. Tulossa on muun muassa organisaatiomuutos sekä sovittelun laajeneminen valtakunnalliseksi.
Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki muistutti, ettei syyttäjälaitos ole riippumaton lainsäätäjän ohjauksesta ja saikin kiitokset Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päälliköltä Jarmo Littuselta.
"On väärin ymmärrettyä riippumattomuutta, jos tuomarit ilmoittavat, etteivät tule noudattamaan kirjallista prosessia", Littunen sanoi. Lakiehdotus kirjallisesta prosessista on nyt perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Tuomareille halutaan antaa valta ratkaista rattijuopumusten tapaiset selkeät rikosjutut ilman aikaa vievää suullista käsittelyä.
Littusen mukaan muun muassa kirjallisen prosessin käyttöönotto on välttämätöntä, sillä valtionhallinnosta on lähdössä vuoteen 2011 mennessä 29 000 työntekijää, ja vain puolet vapautuvista paikoista on tarkoitus täyttää.
Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki ilmoittautui kirjallisen prosessin kannattajaksi. Hänen mukaansa jopa 40 prosenttia rikosjutuista voisi hoitua ilman suullista oikeuskäsittelyä, mistä koituisi roima ajansäästö syyttäjille.
"Pitäisi kyetä käyttämään isoissa jutuissa kahta syyttäjää. Nyt voimavarat eivät riitä."