Espoo Bodomin kolmoissurmasta syytetty Nils Gustafsson on puolustuksen lääketieteellisen todistajan, Turun yliopiston neurologian dosentti Olli Tenovuon arvion mukaan kärsinyt vaikeasta aivovammasta sekä ollut tajuton surmien jälkeen aamulla.
Tenovuo katsoo päin vastoin kuin useat muut todistajat, että väitetty neljän vuorokauden muistiaukko istuu hyvin kokonaiskuvaan.
"Kaikki asiat puhuvat sen puolesta, että hänellä on ollut merkittävä aivovamma, josta hän on toipunut hyvin", Tenovuo summasi. "Osoitin mielestäni, että muistiaukko on kestoltaan täysin looginen muiden tietojen kanssa."
Tenovuo tosin myönsi, että muistiaukko ei ole koskaan täysin objektiivinen seikka. Muistamattomuutta voi hänen mukaansa teeskennellä, samoin tajuttomuutta. Kiistatonta dokumenttia esimerkiksi tajuttomuudesta ei löydy, vaikka hän piti sitä hyvin todennäköisenä.
"Tajuton tai tajunnaltaan alentunut henkilö voi liikahdella, mutta ei liikkua." Tenovuon arvioima aivovamma ei mahdollista mitään järkevää toimintaa, mihin Gustafssonin olisi pitänyt syytteen mukaan kyetä.
Selvät merkit
aivoruhjeesta
Aivoruhjeesta on hänen mielestään selviä kirjauksia, kuten useita murtumia pään alueella; merkittävän aivovamman olemassaolo on ilman muuta mahdollista ja todennäköistäkin. Täysin aukottomia vanhoihin asiakirjoihin merkityt todisteet eivät ole.
"Nämä kaikki asiat sopivat toisiinsa, siellä ei ole mitään ristiriitaista, joka puhuisi aivovammaa vastaan", Tenovuo tähdensi.
Omaisten asianajaja Heikki Lampela tenttasi muistiaukon pituudesta ja kysyi, onko vanhoissa sairaskertomuksissa mitään mainintaa.
Olli Tenovuon mukaan ei ole, mutta hänen mukaansa sitä ei välttämättä kirjatakaan. Lampela tivasi, onko ainoa tieto katkoksen pituudesta peräisin Gustafssonin omasta kuulustelusta viime vuonna.
Tenovuon mielestä Gustafssonin lausumat viittaavat siihen, muun muassa luulo moottoripyöräonnettomuudesta tai pyyntö tavata Seppo Boismania, vaikka hänelle oli kerrottu surmista.
Tenovuo myönsi, että muistiaukon pituus on keskeinen arviointiperuste, kun arvioidaan aivovamman laatua.
"Hypnoosi
arvoton"
Jos muistiaukko olisi ollut muutaman tunnin mittainen tai alle vuorokauden, kyse olisi nykymittapuun mukaan lievästä aivovammasta. Tenovuo totesi kuitenkin, ettei yksiviivaista aivovamman vaikeusasteen luokittelua ole olemassa.
"Kaikki viittaa siihen, että kyseessä ovat matalaenergiset vammat. Se viittaa siihen, että kyse on pahoinpitelystä", arvioi leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio.
Hän uskoo perjantaina todistaneen Eero Hirvensalon lailla vammojen syntyneen nyrkin iskuista tai potkuista, joita on tarvittu useampia.
"Käytännössä on hyvin harvinaista, että tällainen vamma aiheuttaisi toimintakyvyttömyyttä", Kontio sanoi.
Psykiatrisen vankilasairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman mielestä Gustafssonille 1960 tehty hypnoosi on arvoton. Gustafssonin väitetyssä muistinmenetyksessä Lauerma tunnisti kaksi eri muistinmenetystyyppiä.
"Kokonaisuutena arvioiden tämä on epäluotettava", Hannu Lauerma tiivisti.