Ruotsin sunnuntaisissa valtiopäivävaaleissa tehtiin historiaa. Äärioikeistolainen Ruotsidemokraatit nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi eikä kumpikaan perinteisistä puolueryhmittymistä saanut enemmistöä valtiopäiville.
Ruotsidemokraatit yli kaksinkertaisti äänimääränsä lähes 13 prosenttiin. Hyvää tulosta on vaikea hyödyntää, sillä muut puolueet hyljeksivät puoluetta. Ruotsidemokraattien vaalivoitto voi pakottaa kuitenkin blokkirajat ylittävään hallitusratkaisuun. Muussa tapauksessa Ruotsidemokraatit saa ratkaisevan vaa’ankieliaseman.
Punavihreä blokki sai enemmän ääniä kuin porvariliittouma, mutta voittajakin jäi ilman enemmistöä. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan ja seuraavan pääministerin Stefan Löfvenin mukaan uusi tilanne edellyttää joustavuutta, mutta hallitusneuvottelut hoituvat ilman Ruotsidemokraatteja.
Ruotsidemokraattien kasvu on saanut muut puolueet tiivistämään rivejään. Salonkikelpoisuutta hakevalle puolueelle ei haluta antaa vaikutusvaltaa valtiopäivillä. Norjassa ja Tanskassa oikeistopopulistien kanssa on toimittu toisin. Norjan viime syksyn suurkäräjävaaleissa maahanmuuttovastainen edistyspuolue sai 16,3 prosentin kannatuksen ja pääsi konservatiivien kanssa hallitukseen.
Tanskassa kansalliskonservatiivinen kansanpuolue sai kolme vuotta sitten kansankäräjävaaleissa runsaan 12 prosentin kannatuksen. Viime kevään EU-vaaleissa tuloksena oli murskavoitto yli 26 prosentin kannatuksella. Kansanpuolue ei ole ollut hallitusvastuussa, mutta on aiemmin tehnyt yhteistyötä vähemmistöhallituksen kanssa.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on silotellut puolueen profiilia ja irtisanoutunut kannattajakunnan jyrkimmistä tempauksista. Vaalituloksen selvittyä verkkoon polkaistiin kuitenkin 87-kampanja, joka muistuttaa, että enemmistö tyrmää Ruotsidemokraattien ajatukset. Maahanmuuttokysymyksessä ei Ruotsissa ole keskitietä, on vain vastustajia tai kannattajia.
Kansankoti ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole ollut entisensä. Osa kansalaisista kokee, että Ruotsi on liian monien kansojen koti. Noin viidennes ruotsalaisista on ulkomaalaistaustaisia. Ruotsi on houkutellut vuosikymmeniä siirtolaisia, mutta on viime vuosina ottanut EU:ssa väestömäärään suhteutettuna eniten pakolaisia.
Haluttiin tai ei, Ruotsidemokraatit vaikuttaa Ruotsin politiikkaan. Ensimmäiseksi se pakottaa muut puolueet löytämään pienpuolueista tukea yli perinteisten blokkirajojen. Se voi olla vaikeaa, sillä Ruotsissa vasemmisto ja oikeisto ovat tiukasti barrikadin eri puolilla. Suomessa tällaisista ideologisista ihanteista ja äänestäjien kuluttajansuojasta on luovuttu aikoja sitten. Ruotsissa asia on toisin. Etukäteen on selvillä, mitkä puolueet ja millä ehdoin voivat muodostaa hallituksen.
Nyt tästä voidaan joutua poikkeamaan. Muussa tapauksessa edessä olisi vähemmistöhallitus, joka joutuisi tukeutumaan jopa Ruotsidemokraatteihin. Uudet vaalit eivät toisi ratkaisua, joten pian saatetaan kuulla blokkirajojen rytinää.
Pääkirjoitus