Laajakaistaliittymien yleistyminen ja hintojen aleneminen ovat lisänneet erilaisten blogien eli nettipäiväkirjojen kirjoittamista. Myös julkkisten pitämät nettipäiväkirjat ovat houkutelleet monet tavalliset ihmiset ja harrastajajoukot kirjoittamaan kokemuksistaan nettiin.
Niin kävi myös oululaiselle Niko Peltokankaalle. Julkkisten blogeihin ja blogipalvelimien toimintaan tutustuttuaan hän aloitti oman nettipäiväkirjansa viime kesänä.
"Kirjoittaminen on minulle itseilmaisumuoto. Kun sitä tekee julkisesti, tulee mukaan vuorovaikutteisuus, ja se houkuttelee jotenkin", Oulun seudun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Peltokangas perustelee.
Hän kirjoittaa netissä opiskelijaelämästä sekä toisessa blogissa omasta elämästään, kulttuuri- ja kaupunkikokemuksista. Tavoitekin nettipäiväkirjan kirjoittajalla oli. "Päätin, että jos kahden vuoden sisällä blogiani ei ole lainattu yhdessäkään lehdessä, voin lopettaa. Tavoite täyttyi, kun Aamulehti lainasi tekstiäni", edelleen blogiaan kirjoittava Peltokangas nauraa.
Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari Haakana aloitti oman bloginsa kirjoittamisen kuutisen vuotta sitten. "Jo silloin Suomessa oli useampia satoja blogeja, ja maailmalla vaikka kuinka paljon. Isompi innostus alkoi vuonna 1999, jolloin toimintansa aloitti blogipalvelu nimeltään Blogger."
Blogien yleistyminen on tuonut uusia teknisiä sovelluksia, jotka taas ovat helpottaneet blogien seuraamista. Tällainen on esimerkiksi suomalainen Blogilista.fi -palvelu.
Haakanan mukaan blogien tekijät ovat pääasiassa nuoria ihmisiä, jotka ovat usein tekemisissä tietotekniikan kanssa.
"Käyttäjä ei välttämättä ole tietotekniikan asiantuntija, mutta on tottunut käyttämään tietotekniikkaa. Toisaalta blogipalveluiden yleistyminen on tehnyt niiden pitämisen helpommaksi, eikä se välttämättä vaadi mitään erityistä tietoteknistä osaamista."
Blogien kirjoittajien joukosta erottuu muutamia erityisen aktiivisia harrastajia, kuten käsityöihmiset, jotka keskustelevat ja kommentoivat ahkerasti netissä.
Blogien ahkeriin kirjoittajiin kuuluvat myös poliitikot, joiden nettipäiväkirjoista on muutaman kerran poimittu uutisaiheitakin. "Poliitikon kannalta hyvä asia on se, että hän pystyy blogeissa suodattamatta, ilman median väliintuloa kommunikoimaan yleisön kanssa", Haakana pohtii.
Huonona puolena hän näkee sen, että usein poliitikkojen vapaamuotoisiksi keskustelukanaviksi tarkoitetut nettipäiväkirjat ovat paperin makuisia, jopa tylsiä. Lisäksi harvasta löytyy kommentointimahdollisuus.
"Minusta juuri se on keskeinen osa blogien toimintaideaa. On tietenkin jokaisen oma asia, salliiko hän blogiaan kommentoitavan. Silloin jää ainakin puolet pois, ellei lukijan ole mahdollista väittää kirjoittajalle vastaan."
Nettisivuilleen ovat blogejaan lisänneet myös monet valtamediat, kuten Yle ja Helsingin Sanomat. Tietokone-lehden nettisivuilta löytyy neljä blogia. "Ei valtavaa vyöryä, mutta jonkinlainen piikki kävijöiden määrässä näkyy meidän lehden kohdalla", toimituspäällikkö Haakana kertoo.