Britannian pääministeri Tony Blair oli torstaina kuultavana lontoolaisessa tuomioistuimessa, jossa hän asetti henkilökohtaisen uskottavuutensa peliin.
Blair totesi, että hän olisi eronnut, jos yleisradioyhtiö BBC:n radiojutun väitteet olisivat olleet totta. Jutun mukaan Britannian hallitus liioitteli Irakin uhkaa oikeuttaakseen sodan maata vastaan.
Blair joutui parin tunnin ajaksi lordi Brian Huttonin johtaman selvitysryhmän kuultavaksi aseasiantuntija David Kellyn itsemurhaan liittyvässä tutkimuksessa. Kelly löydettiin kuolleena sen jälkeen kun oli käynyt ilmi, että hän oli BBC:n jutun lähde.
Blair sanoi kuulemisen aluksi antaneensa syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen määräyksen eräitä "roistovaltioita" käsitelleiden muistioiden laatimisesta. Pääministeri sanoi lisäksi, ettei hän tiennyt Kellyn osuudesta vuotta myöhemmin laadittuun Irakia ja sen mahdollisia joukkotuhoaseita käsitelleeseen muistioon.
Muistion eniten kohua herättänyt kohta oli, että Irak olisi valmis käyttämään kemiallisia tai biologisia aseita 45 minuutissa. BBC esitti radiojutussaan sen suhteen kolme keskeistä väitettä: jutun mukaan pääministerinvirasto oli jälkikäteen lisännyt kohdan muistioon, se oli tehty tietäen tiedon olevan pötyä, ja se oli lisätty vastoin tiedustelupalvelujen tahtoa.
Blair puolusti kuulemisessa edelleen Irak-väitteiden todenperäisyyttä. Hän teki myös selväksi, että hänen omatuntonsa on puhdas Kellyn kuolemasta huolimatta.
Blair olisi
eronnut
Blair sanoi myös, että hän olisi eronnut tehtävistään, jos BBC:n radion välittämät tiedot olisivat olleet totta. Pääministerin mielestä BBC esitti perustavanlaatuisia syytöksiä, jotka olisivat tosina ilman muuta johtaneet eronpyyntöön. Blair piti juttua henkilökohtaisena hyökkäyksenä, joka on hänen mielestään eri asia kuin hallituksen politiikan arvostelu.
Kelly oli toukokuun lopussa radioidun Andrew Gilliganin raportin lähde. Mail on Sunday -lehti väitti myöhemmin, että Blairin läheinen avustaja Alastair Campbell oli peukaloinut Irak-muistion tietoja. Pääministerin mukaan Campbellin nimen esiin vetäminen merkitsi, että juttu ei enää ollut pikkuasia.
Hutton kysyi Blairilta, oliko pääministerin kanslia antanut ohjeet, joiden mukaan muistion tuli olla mahdollisimman tiukka tiedustelutietojen puitteissa. Blair myönsi tämän, mutta korosti, että muistio perustui kokonaan tiedustelutietoihin eikä siis ollut liioiteltu. Blair totesi kylläkin hallituksen olleen voimakkaan kansalaismielipiteen painostuksen alla.
Pääministeri kertoi tehneensä viime kädessä päätöksen Kellyn nimen paljastamisesta kahdelle jupakkaa tutkineelle parlamentin valiokunnalle. Prosessi johti myöhemmin Kellyn julkiseen osoittamiseen BBC:n raportin lähteeksi.
Blair sanoi olleensa varma, että Kellyn nimi vuotaisi julkisuuteen tavalla tai toisella. Hän pitikin puolustusministeriön virkamiesten toimintaa niissä oloissa parhaana mahdollisena, kun he vahvistivat Kellyn nimen oikein arvanneille toimittajille.
Blair pyysi BBC:tä
kiistämään jutun
Blair kertoi myös heinäkuun alussa BBC:n johtajan Gavyn Daviesin kanssa käymästään puhelinkeskustelusta. Blair sanoi pyytäneensä BBC:tä myöntämään, että alkuperäinen juttu oli virheellinen. Davies oli kuitenkin Blairin mukaan vastannut, ettei yhtiö voinut suostua siihen vaarantamatta riippumattomuuttaan.
Davies syytti puolestaan torstaina Blairia hyökkäyksestä yleisradioyhtiön luotettavuutta kohtaan. Davies oli kuultavana heti Blairin jälkeen.
Skandaali on sysännyt Blairin uransa pahimpaan poliittiseen kriisiin. Viime viikolla tehdyn mielipidemittauksen mukaan 67 prosenttia briteistä katsoo, että hallitus on pettänyt kansaa.
Blair on kautta historian toinen Britannian pääministeri, jonka toimet joutuvat oikeudellisen tutkinnan kohteeksi.
Mielenosoittajat olivat Blairia vastassa, kun tämä saapui tuomioistuimeen kuultavaksi. Kuulemisia ei televisioida, ja istuntosalissa on vain muutamia istumapaikkoja yleisölle.
Hallituksen ei uskota kaatuvan tutkimuksiin, mutta Blairin julkinen uskottavuus on vastustajien mukaan vaakalaudalla.