Ranskan ja Britannian johtajat olivat yhä erimielisiä Irakin kriisin seuraavista askeleista tiistaina Le Touquetin rannikkokaupungissa, Ranskassa pidetyn huippukokouksensa jälkeen.
Presidentti Jacques Chirac ja pääministeri Tony Blair yrittivät selvittää erilaisia näkökantojaan asetarkastusten pituudesta ja uudesta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta.
Chirac on edelleen valmis antamaan asetarkastajille kaiken tarvittavan ajan joukkotuhoaseiden etsimiseen.
Blair puolestaan pyrki taivuttamaan Chiracia tukemaan uutta päätöslauselmaa, joka mahdollistaisi sodan aloittamisen Irakia vastaan.
Ranskan ja Britannian johtajat olivat kuitenkin yksimielisiä arvioissaan Irakista ja tavoitteena on Irakin riisuminen aseista. Molemmat maat pitävät myös YK:n roolia keskeisenä ratkaisun löytämiseksi.
"Mitä Irakiin tulee, on meillä erilaisia näkökantoja, mutta ensimmäiseksi ja ennen kaikkea meillä on kaksi vakaumusta, jotka ovat perustavaa laatua ja me jaamme ne", Chirac kertoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.
"Ensimmäinen on se, että Irak on riisuttava aseista ja toinen vakaumus on, että se on tehtävä YK:n turvallisuusneuvoston puitteissa. Näistä olemme täysin yksimielisiä", Chirac vakuutti. Hän arvioi kuitenkin, että rauhanomaisin keinoin on vielä paljon saavutettavissa asetarkastajien toimesta.
Ranska voi kaataa
vetollaan päätöksen
Ennen kahden maan välistä huippukokousta oli ilmeisen selvää, ettei Chirac muuta mieltään antaa asetarkastajille mahdollisimman paljon aikaa tehtävänsä suorittamiseen.
Blair joka viikonvaihteessa sai taivutettua Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin vaivoin toisen päätöslauselman taakse, sanoi aikaisemmin maanantaina Irakin aseistariisumisen olevan viimeisessä vaiheessa.
Blair ja Bush katsovat, että ne voivat hyökätä Irakia vastaan ilman uutta päätöslauselmaakin. Aikaisemman päätöslauselman 1441 hyväksyminen oli äärimmäisen vaikeaa. Uuden päätöslauselman hyväksyminen voisi olla mahdotonta tai ainakin tuntuvasti viipyä.
Turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana Ranskalla on mahdollisuus käyttä veto-oikeuttaan päätöslauselman kaatamiseksi.
Ranskan ja Britannian huippukokouksen ilmapiiristä ei odotettu hyvää, koska EU-maat ovat selvästi jakaantuneet Irakia koskevissa näkökannoissaan.
Kun Ranska ja Saksa kannattavat rauhanomaista ratkaisua, Britannia yhdessä neljän muun EU-maan ja neljän hakijamaan kanssa allekirjoittivat kirjeen, jossa tuetaan Yhdysvaltain presidenttiä.
Chiracin on kerrottu olleen kirjeestä erityisen närkästynyt ja vihainen.
Tiistain huippukokous oli jo kerran aikaisemmin siirretty, koska Blair puolestaan närkästyi Saksan ja Ranskan löydettyä yhdessä ratkaisun maatalousmenoista viime lokakuun EU-huippukokouksessa. Blairilta ei silloin kysytty mitään aiheesta.
Yhteistyö vahvistuu
puolustuksen alalla
Chirac ja Blair käsittelivät kokouksessaan myös yhteistä puolustusta. Aikaisemmin näiden kahden maan huippukokouksessa 1998 tehtiin aloite EU:n yhteisestä puolustuksesta, mistä käynnistyi kriisinhallintajoukkojen muodostaminen.
Chirac ja Blair sopivat tavoitteeksi, että eurooppalainen lentotukialus on jatkuvasti toimintavalmiudessa. Kysymyksessä voi olla ranskalainen, brittiläinen, espanjalainen tai italialainen alus, jos sellaista tarvittaisiin esimerkiksi evakuointiin.
Ranska ja Britannai vahvistavat yhteistyötään myös aseistuksen hankinnassa, joukkojen valmiusasteessa, koulutuksessa ja molempien maiden joukkojen yhteistyökyvyn parantamiseksi.