Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Bjarne Kalliksen mielestä kaikkien puolueiden pitäisi ennen ensi maaliskuun eduskuntavaaleja kertoa selkeästi kansalaisille, mitkä asiat ovat niille kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa.
Vielä parempi olisi, jos kansalle kerrottaisiin, mitä hallituspohjaa kukin puolue tavoittelee. Tämä toive ei toteudu, koska meillä on kolme suurta puoluetta, Kallis harmittelee.
”Kun tähän ei päästä, puolueitten pitäisi ilmoittaa jotain kynnyskysymyksiä, joilla ne ovat valmiit menemään hallitukseen tai jäämään ulkopuolelle”, Kallis esittää.
Hänen mukaansa kristillisdemokraatit miettivät parhaillaan omia kynnyksiään. Ne löytyvät Kalliksen mukaan työllisyydestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kallis lupaa selkeitä ja konkreettisia kysymyksiä, joihin jokainen voi ottaa kantaa.
Kalliksen mukaan kristillisdemokraatit ovat saaneet tähän menettelyyn vaikutteita norjalaiselta veljespuolueelta, joka asetti muun muassa hallituskynnykseksi sen, että öljyrahastoista otetaan tietty määrä rajaa, jotta korotetaan minimieläkkeitä tuhannella kruunulla kuukaudessa. Näin Norjan hallitus sitten teki.
Kynnyskysymysten kertominen toisi Kalliksen mielestä ryhtiä politiikkaan ja lisäisi kansalaisten luottamusta.
Bjarne Kallis vakuuttaa, että puolue ei olisi edes ottanut vastaan ympäristöministerin salkkua, jos sitä olisi tarjottu. ”Ei olisi mitään uskottavuutta mennä mukaan hallitukseen, jonka ohjelmaan emme ole myötävaikuttaneet. Se on aivan selvää”, Kallis korostaa.
Vihreän liiton siirtyminen oppositiorintamaan ei hetkauta, saati pelota Kallista. Hänen ennustuksensa mukaan vihreistä tulee vaisu oppositiopuolue. ”He eivät pysty tekemään kunnon oppositiopolitiikkaa. Muuten vihreiltä menee uskottavuus”, Kallis sanoo. Hän muistuttaa, että vihreät löytävät eduskunnassa edestään vielä asioita, joita ovat olleet hallituksessa valmistelemassa.
Haukkuessaan hallitusta vihreät haukkuisivat Kalliksen mukaan samalla itseään. Kallis muistuttaa vihreiden olleen kirjoittamassa hallitusohjelmaa, joka on voimassa vaalikauden loppuun.
Vihreiden puheita uudenlaisen oppositiopolitiikan harjoittamisesta Kallis pitää toiveajatteluna. Toisaalta hän toteaa, että jossain yksittäisissä asioissa kristillisdemokraatit ja vihreät löytänevät toisensa oppositiossa.
Kalliksella on myös omakohtaista kokemusta kesken kauden oppositioon lähdöstä. Kristilliset lähtivät Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksesta EU-jäsenyyden vuoksi vuonna 1994. ”Ei sen jälkeen voinut ryhtyä oppositiossa rettelöimään”, Kallis toteaa.
Seuraavissa vaaleissa kristillisdemokraatit hävisivät. Samaa kohtaloa Kallis ennustaa nyt vihreille. Hän allekirjoittaa myös pääministeri Paavo Lipposen (sd.) vihreille antaman varoituksen, että hallitukseen voi olla vaikea päästä takaisin.
”On vähän kuin jääkiekossa ja jalkapallossa. Liigassa pysyminen on helpompaa kuin sinne nousu”, Kallis vertaa.
Samanlaista hallitushinkua
Kysymykseen kristillisdemokraattien hallituskipeydestä maalisvaalien jälkeen Kallis vastaa: ”Olemme yhtä kipeitä kuin kaikki muut tai yhtä terveitä kuin kaikki muut. Kaikki puolueet haluavat seuraavaan hallitukseen.”
Kalliksen mukaan vaalien tulos vaikuttaa ”jonkin verran” ketkä pääsevät hallitukseen. ”On erittäin valitettavaa, että se vaikuttaa vain jonkin verran.”
Kallis sanoo puhuneensa pitkään sen puolesta, että puolueet jo ennen vaaleja kertoisivat kansalaisille kenen kanssa ne haluavat hallitukseen mennä. Tämä piristäisi hänen mukaansa vaaleja huomattavasti.
”Meillä ei tähän päästä, koska on kolme suurta puoluetta. Yksikään niistä ei uskalla sanoa, mitä hallituspohjaa ne priorisoivat. Silloin kolmas, joka jää ulkopuolelle, saa tietyn etulyöntiaseman ja pääsee iskemään vaaleissa kunnolla”, Kallis toteaa.
Kovin selvästi Kallis itsekään ei seuraavan hallituksen toivepohjaansa määrittele. Kristillisdemokraateille käy niin demari-, keskusta- kuin kokoomusvetoinen hallitus, kunhan sen ohjelmassa näkyisi puolueen sormenjälki. Kirjauksen pitää olla selkeä.
Suututtavia
väitteitä
Kallis alleviivaa, että kristillisdemokraatteja ei edes kyselty tai yritetty käännyttää ydinvoimaratkaisulla Lipposen toiseen sateenkaarihallitukseen. Puheet tästä ovat Kalliksen mukaan pelkkää huhupuhetta.
Väitteet osto- ja myyntiliikkeestä ydinvoiman ja vaaliliittojen välillä suututtavat Kallista. ”Hallitushuhuille lähinnä nauroin, mutta vaaliliittoväitteet suututtavat varsin paljon”, Kallis toteaa.
Hän muistuttaa, että kristillisdemokraatit ovat keskustelleet vaaliliitoista syksystä lähtien ja jo paljon ennen kuin hallitus jätti eduskunnalle esityksensä lisäydinvoimasta.
”Olen ollut kaikissa vaaliliittoneuvotteluissa ja niissä yhdessäkään ei koskaan kuultu sanaa ydinvoima. Ei ole edes kysytty meidän ryhmänne kantaa”, Kallis vakuuttaa.
”Huhumylly meni niin pitkälle, että ajattelin jopa ottaa ja nauttia tilanteesta. Kerroin Lipposelle, että mitä jos juuri ennen ydinvoimaäänestystä tulisin hänen luokseen istuntosalissa ja kovalla äänellä kysyisin, että kai se sopimus sitten pitää. Sen jälkeen olisimme kätelleet. Lipponen ei voinut muuta kuin nauraa”, Kallis jatkaa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtajaa on koko Lipposen kahden sateenkaaren ajan vaivannut väite, ettei oppositiolla ole tarjota vaihtoehtoja. ”Joka vuosi olemme esittäneet rahoitusta myöten realistisen vaihtoehdon hallituksen budjettiesitykselle.”
Se on hallituspuolueiden korvissa ollut lähinnä hyttysen ininää. ”Keskustalla ei ole ollut esittää samanlaista vaihtoehtoa. Ymmärrän, että hallitus ampuu ne alas, koska niissä ei ole pohjaa. Meidän esityksiimme ei ole haluttu tarttua, koska samalla olisi pitänyt perustella, miksi ne ammutaan alas”, Kallis toteaa.
Perään hän kehaisee. ”Voin missä tilanteessa tahansa keskustella ja väitellä kumpi vaihtoehto on parempi. Olen aivan varma siitä, että minä sen keskustelun voitan.”
Pohjoisessa
pärjätään
Kristillisdemokraattien vaaliliittokuviot eivät ole vielä lopullisesti selvinneet. Vaaliliittoja tulee selvästi aikaisempaa vähemmän.Monessa vaalipiirissä kristillisdemokraatit ovat omilla listoillaan. Kalliksen mielestä tämä on terve merkki.
Puolueen vaalitavoite on numeroina kuuden prosentin kannatus ja 14 kansanedustajan paikkaa nykyisen kymmenen sijasta.
Pohjois-Suomen vaaliliittosotkut eivät ole lannistaneet Kalliksen uskoa puolueen pärjäämisestä. Siihen, ettei keskusta ja kokoomus huoli Oulun läänin vaalipiirissä kristillisdemokraatteja kumppaniksi on Kalliksen mukaan luonnollinen syy: ”Me olemme niin vahva, että emme enää houkuttele. Molemmat suuret puolueet katsovat, että ottavat riskin, jos ovat vaaliliitossa meidän kanssa -menettäisivät paikan.”
Kallis vakuuttaa, että Oulun vaalipiirin ja kansanedustaja Marja-Leena Kemppaisen tilanne on hyvä ilman vaaliliittoa. Hän muistuttaa, että puolue lihoi jo edellisvaaleissa 30 000 äänellä. Nyt kristillisdemokraattien suosio Euroopassa hyödyntää lisää, Kallis uskoo.