Virtuaaliraha, digivaluutta ja kryptovaluutta ovat nettimaailman synnyttämää taloustermistöä. Niiden merkitykset ovat lähellä toisiaan mutta useimmille keskivertokansalaisille sumun peitossa.
Kryptovaluuttoja on jo toista tuhatta. Tunnetuin ja käytetyin niistä on bitcoin.
Vuonna 2008 luotu valuutta on kohonnut tänä vuonna otsikoihin huiman arvonnousunsa takia. Kun yhden bitcoinin hinta oli vuoden alussa tuhat euroa, tiistaina oltiin yli 14 000 eurossa.
Bitcoinluotiin verkossa eläväksi maksuvälineeksi, joka ei ole riippuvainen keskuspankeista tai valtioista. Bitcoineja voi siirtää henkilöltä toiselle ympäri maailman nopeasti ja ilman rajoitteita, kännykkää tai tietokonetta käyttäen.
Bitcoin-sanoman levittäjien mielestä kryptovaluutta palauttaa kansalaisille vallan hallita rahojaan ilman pankkeja. Tälle väitteelle on myös tosiasiapohjaa, ja se selittää osaksi pankkien happamia kommentteja valuutasta.
Viime aikoina bitcoinin luonne on kuitenkin muuttunut. Sen asema maksuvälineenä on ottanut takapakkia, ja sen sijaan siitä on tullut himoittu sijoituskohde.
Monet ovatkin tehneet bitcoinilla huikeita voittoja. Kuten sijoitustoiminnassa yleensäkin, enemmistö kuitenkin havahtuu liikkeelle vasta kun kohteen arvo on jo noussut lähelle huippua.
Käytännössä muuta perustetta bitcoinille huippuhinnoille ei ole kuin odotukset sen jatkuvasta vahvistumisesta. Bitcoinista ei saa osinkoja eikä korkoja.
Sijoitusmarkkinoilla pitempään toimineet tunnistavat tämänhetkisessä tilanteessa selvät vaaran merkit. Kun usko arvon nousuun lopulta päättyy riittävän monella, myynti-into ylittää ostohalut, ja edessä on sijoituskohteen arvon väistämätön notkahdus.
On kaiken lisäksi mahdollista, että rytinä voi olla melkoinen, jos sijoittajat kiirehtivät myymään bitcoininsa pelastaakseen edes osan laskennallisista voitoistaan.
Kryptovaluutoilla on vahvuuksia, joiden perusteella niillä voi olla tulevaisuutta. Niiden kehittely on kuitenkin selvästi kesken. Jos bitcoin-huuma nyt päättyy sokkiin, se näkyy varmasti virtuaalivaluuttojen suosiossa.
Bitcoiniin liittyy myös merkittävä erityisongelma. Sen toimivuutta ja luotettavuutta varmistaa valtava tietokoneista koostuva laskentaverkko, joka ylläpitää reaalikaista rekisteriä tapahtuneista valuutansiirroista – ja syö käsittämättömän määrän energiaa.
Arviot koneiston kuluttamasta energiasta vaihtelevat jonkin verran. Yksi tuore arvio on, että se olisi nyt vuodessa runsaat 30 terawattituntia, siis noin kolmannes siitä energiamäärästä, joka Suomessa kulutetaan.
Kaikissa arvioissa numerot on kuitenkin sitä luokkaa, ettei nykyisenkaltaisen bitcoinin kannata edes toivoa yleistyvän kaiken kansan maailmanlaajuiseksi maksuvälineeksi.
Mistään vihreästä valuutasta ei todellakaan ole kyse.