Kulttuurin yrityssponsoroinnissa olisi Suomessa runsaasti kasvuvaraa, kunhan vain kulttuuriväki ja yritykset löytäisivät toisensa paremmin. Näin uskoo ainakin Suomen Taiteilijaseuran pääsihteeri Petra Havu.
"Tapa tehdä yritysten kanssa yhteistyötä ei ole niin kehittynyttä kuin se voisi olla. Kuvataiteen uusia liiketoimintamalleja ja yritysyhteistyötä kyllä ollaan etsimässä", Havu kertoo.
Urheilumaailma on hoitanut varainhankintansa kulttuurielämää tehokkaammin. Suomessa urheilee ammatikseen noin tuhat urheilijaa. Taiteilijoita on kymmenkertainen määrä. Kulttuurielämä saa suomalaisten yritysten sponsorointituesta vain seitsemänneksen, kun urheilu kahmii reippaasti yli puolet.
Usein ongelmana on se, etteivät kulttuurintekijät ole kovin markkinointihenkisiä eivätkä myynnin taitajia. "Kulttuuriorganisaatioissa pitäisi olla enemmän ihmisiä, joilla on bisnesosaamista. Yritysyhteistyö ei huononna kulttuuria", sanoo kulttuurisponsoroinnista väitellyt kauppatieteiden tohtori Minna Ikävalko.
Kulttuuri vaikea
sponsoroitava
Ikävalko katsoo, että urheilu on yrityksille helpompi ja suoraviivaisempi sponsorointikohde. "Urheiluvaatteet ovat täynnä yritysten logoja. Kapellimestarin frakin selässä ei voi lukea yrityksen nimeä. Kulttuurin sponsorointi ei ole yleensä lyhytaikaista, vaan suhteen rakentamiseen menee pitempi aika."
Urheilun sponsorointi on sikälikin turvallisempaa, että sillä tavoitetaan suurempi massa ja saadaan enemmän näkyvyyttä. Kulttuurisponsoroinnilla yritykset pyrkivätkin tavoittamaan eri kohderyhmiä. Kulttuurin kautta yritykset eivät usein saa suoraa näkyvyyttä, vaan hyötyä täytyy mitata muilla tavoin.
"Kulttuuriorganisaatioiden pitäisi miettiä, mitä ne pystyvät tarjoamaan yrityksille. Sen pitäisi olla jotakin muuta kuin vain nimi käsiohjelmassa", Ikävalko sanoo.
Keisari valssaa
uuden pianon tahtiin
Oulun kaupunginteatteri on tehnyt yritysten kanssa yhteistyötä kymmenisen vuotta. Vaikka yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ei ole taloudellisesti kovin merkittävää, se vahvistaa teatterin näkyvyyttä, Oulun kaupunginteatterin markkinointipäällikkö Maarit Hyvönen sanoo.
"Yritysyhteistyökuvioita on monenlaisia ja usein yhteistyö räätälöidään, jotta se palvelisi sekä yritystä että kulttuurilaitosta - teatteri saa asiakkaita ja yritysten asiakkaat mielihyvää."
Konkreettinen esimerkki yritysyhteistyöstä on se, että Oulun kaupunginteatterissa lauantaina kantaesitettävää Keisarin valssi -musikaalia esitetään uuden pianon säestyksellä. Oulun Osuuspankki on lahjoittanut teatterille uuden soittopelin.
"Sähköpiano haluttiin nimenomaan tähän orkesterikokoonpanoon, mutta sitä tullaan jatkossa käyttämään monessa muussakin esityksessä", Hyvönen kertoo.
OP:n ja teatterin yhteistyöhön liittyy myös muun muassa se, että pankki ostaa esityksiä ja tarjoaa teatteri-iltoja henkilöstölleen ja asiakasetuja omille asiakkailleen.
"Seutukunnan elinvoimaisuuden edesauttaminen on yksi moottori, miksi olemme toiminnassa mukana. Ihmiset tarvitsevat työpaikan ja asunnon lisäksi viihtyisän asuinympäristön kulttuuri- ja urheiluvirikkeineen", Oulun OP:n toimitusjohtaja Timo Levo sanoo.