Bisnesjohtaminen on tullut jäädäkseen lääkärikeskuksiin - se on tullut jo ennen nykyistä ketjuuntumiskehitystä, huomauttaa Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja Aarne Pasanen.
Pasasen oma yritys, Kemissä ja Torniossa toimiva Länsi-Pohjan Lääkärikeskus, liittyi Suomen Terveystalo Oy:hyn viime keväänä. Syynä ketjuuntumiseen oli paitsi halu vankistaa keskuksen asemaa terveydenhuollon palveluiden tarjoajana, myös toimitusjohtajan ja hänen vaimonsa vähitellen lähestyvä eläkeikä.
Ketjuuntuminen ei ole lääkärikeskusten ainoa selviytymiskeino, mutta tällä haavaa se on ilmeinen pyrkimys, Pasanen näkee. Esimerkiksi Suomen Terveystalo on muutamassa vuodessa levittäytynyt yli 30 toimipisteeseen eri puolille maata, Mehiläisellä puolestaan on toimintaa kuudellatoista paikkakunnalla. Mehiläisen siipien alle päätyi tänä syksynä esimerkiksi oululainen lääkärikeskus Porus.
"Haetaan kokoa ja tehoa, että pystytään tarjoamaan esimerkiksi työterveyspalveluita isoille valtakunnallisille yrityksille ja ostopalveluita julkiselle puolelle. Kun keskukset ketjuuntuvat, samalla niihin tulee ulkopuolista pääomaa ja näin pystyään tarjoamaan entistä kattavampia palveluita", Pasanen arvioi.
Hän myöntää, että "kentällä" tunnetaan jonkin verran pelkoa pääomasijoittajien halusta lyödä sijoituksensa rahoiksi. Huolta herättää se, kenen käsiin hyvään kuntoon saatettu ketju päätyy.
Pasanen itse ei näe ulkomaista pääomasijoittajaa sen suurempana uhkana kuin kotimaistakaan. Uhkana näitä ei näe myöskään Suomen yksityisten sairaaloiden puheenjohtaja ja Mehiläinen Oyj:n hallituksen jäsen Vesa Ekroos.
"Suomalainen terveydenhuolto, niin yksityinen kuin julkinenkin, tarvitsee lisää pääomaa, ja jos sitä ei löydy Suomesta, saattaa sitä löytyä ulkomailta", hän huomauttaa.
Mehiläisestä omistaa hieman yli 50 prosenttia suomalaisen Capmanin hallinnoima sijoitusrahasto, muita sen merkittäviä omistajia ovat Sitra sekä runsaat 700 osakasta. "Mehiläisen takana olevat pääomasijoittajat ovat jo alunperin ilmoittaneet irrottautuvansa yhtiöstä, kun aika on kypsä. Listautuminen on ykkösvaihtoehto, ja aikaisintaan se voisi tapahtua 2005", kertoo Mehiläisen toimitusjohtaja Antti Kasi.
Suomen Terveystalon omistuksesta runsas viidennes kuuluu brittiläiselle pääomasijoitusyhtiölle 3i Finlandille. Suomen Terveystalossa pörssiin listautumista ei ole viety "mitenkään eteenpäin", luonnehtii ketjun toimitusjohtaja Harri Aho.
Tilaa on
itsenäisillekin
Kaikkia lääkäriasemia ei ketjuuntuminen kiinnosta. "Meitä ei ole tosissaan edes kosiskeltu", naurahtaa oululaisen Gyneko Oy:n toimitusjohtaja Janne Järvinen. "Ja minulla on sellainen käsitys, etteivät osakkaamme varmaan myisikään."
Hänen mukaansa noin 30 vuotta sitten perustetulla Gynekolla on edessään hyvät näkymät itsenäisenä, lääkäreidensä omistamana toimijana. "Vaikka olemme pieni, noin miljoonan euron liikevaihdon yritys, olemme alallamme erittäin tunnettu. Gynekon toiminta on myös koko historiansa ajan ollut kannattavaa."
Ketjujen ulkopuolella pysyttelee myös Oulun diakonissalaitoksen säätiömuotoinen lääkärikeskustoiminta, vakuuttaa ODL:n johtaja Eero Väätäinen.
ODL:n lääkärikeskuksen vastaanottotoimintaa on Tutkon nimellä Oulun lisäksi Ylivieskassa ja Kalajoella. ODL:n lääkärikeskuksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.
Väätäisen mukaan ODL toimii julkisten palveluiden täydentäjänä ja vaihtoehtona sitä haluaville. Palveluiden kysyntään vaikuttavat hänen mukaansa yleiset suhdanteet. "Pohjois-Suomessa itse maksavien asiakkaiden määrä on selvästi vähäisempi asukaslukuun suhteutettuna kuin Etelä-Suomessa. Tulevaisuuden näkymistä voisi todeta, että esimerkiksi hoitotakuu tai palvelusetelijärjestelmien käyttöönotto voivat lisätä yksityisten lääkärikeskusten käyttöä. Markkina- ja kilpailutilanne pitävät alan katteet alhaisina."
Raaistaako ketjuuntuminen entisestään hintakilpailua? Väätäisen mukaan ei välttämättä. Samoilla linjoilla on Pasanen. "Välttämättä ei ole isoja muutoksia odotettavissa. Toisaalta kun mukaan tulee ulkopuolisia rahoittajia, voi heillä olla omia tuottovaatimuksiaan, jotka heijastuvat palvelujen hintoihin. Ketjuissa saatetaan pyrkiä myös yhtenäisiin hintoihin eli jossain hinnat voivat hieman nousta ja jossain hieman laskea", Pasanen arvioi.
Yksityisen terveyspalvelun kokonaisliikevaihto on noin 600-650 miljoonaa euroa, julkisen noin 8 miljardia euroa. Mehiläisen liikevaihto on noin 76 miljoonaa ja Suomen Terveystalon noin 22 miljoonaa euroa. Näiden kahden ennakoidaan hallitsevan parissa vuodessa puolta yksityisen terveydenhuollon markkinasta.