Sitra etsii biotekniikan kansainvälistämiseen tähtääviä rahoitusvaihtoehtoja. "Jos tämä malli, jota valmistellaan, onnistuu, niin 3-5 vuoden aikana se tulee muuttamaan suomalaista rahoituspohjaa merkittävästi", arvioi johtaja Hannu Hanhijärvi. Innovaatioita etsivä ulkomainen pääoma karttaa täkäläisiä riskisijoituksia kaksoisverotuksen takia.
"On odotettu liian nopeasti liian paljon. Tämä ala on erilainen kuin it-bisnes", huomauttaa tutkimuspäällikkö Terttu Luukkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Hän on vastikään saanut valmiiksi Biotekniikka-raportin alan liiketoiminnasta.
Jos biotekniikkaa verrataan Suomen metsäteollisuuden tai it-alan kehityskulkuun, kuluisi jopa 50 tai 30 vuotta ennen kuin tuotantotaso vastaisi mainittujen alojen kehityskaarta. Etlan mukaan nykyvauhdillakin biotekniikasta olisi talouden tukijalaksi vasta 15-30 vuoden kuluttua.
Muut mukaan
"Tämä ei ole suomalainen ilmiö, vaan alan luonteessa." Esimerkiksi lääkkeen kehitys vie vuosikymmenen ja maksaa 500-800 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Tekes on panostanut bioteknisiin hankkeisiin runsaassa vuosikymmenessä noin 330 miljoonaa euroa.
Luukkonen painottaa kilpailukykyä. "Ollaan vielä bioteknisen vallankumouksen alkuvaiheessa. Se tulee varmasti vielä paljon mullistamaan tutkimusprosesseja ja myös monien alojen valmistusta ja mahdollistamaan uusia prosesseja. Mitkään näkymät eivät ole muuttuneet. Siksi on tärkeää, että Suomi on mukana."
"Jos joku läpimurto tapahtuu, niin se toteutuu yhdistämällä varhaisempaa osaamista uuteen. Se voi olla ala, jossa Suomi on vahva perinteisesti. Mutta se edellyttää, että yritykset alkaisivat miettiä, miten ne voivat hyödyntää pieniä biotekniikkayrityksiä", Luukkonen sanoo.
Suomessa on noin 140 biotekniikkayritystä. Lukumäärää ei tosin voi pitää indikaattorina menestyksestä, Luukkonen varoittaa. "Edes sitä, että ne keskenään verkottuisivat, ei ole vielä tapahtunut."
Irti salkusta
Ongelmana on se, että rahoittajat eivät saa varojaan pois. "Pääomat eivät kierrä." Äkilliset päälle-pois -liikkeet taas voisivat kaataa hyviä tuoteaihioita.
Sitra on panostanut biotekniikkayritysten riskirahoitukseen viime vuosina noin sata miljoona euroa, parhaimmillaan rahaa irtosi 25 miljoonaa euroa vuodessa. Jo 2003 summaa laskettiin 16-17 miljoonaan ja tänä vuonna budjetissa on enää 15 miljoonaa. "Ollaan varovaisempia, se on selvää", Hanhijärvi toteaa.
Kaksi vuotta sitten huomattiin, että bioteknologiaprojektista tulee pitkäaikainen. "Se tulee sitomaan kohtuuttoman paljon resursseja." Siksi Sitra lähti etsimään ulkopuolista pääomitusta rinnalle.
"Tuolloin ei vielä oltu valmiita uusille malleille", Hanhijärvi valittaa. Joten hän jatkaa selvitystyötä ja lupaa syksyyn mennessä talon hallitukselle vaihtoehtoja rahoituspohjan laajentamiseksi. "Nyt tilanne on aika paljon muuttunut. Nyt on taas uutta aktiviteettia alueella."
Yhdeksi ratkaisuksi tarjoutuu biotekniikkasalkun yksityistäminen. Alkuvaiheen yritysten tukeminen jatkuisi. "Mutta pitemmälle menevä sijoittaminen, siitä me tulemme tavalla tai toisella ajan mittaan irtautumaan ja ulkoistamaan toimintaa."
Hanhijärven mukaan tuotanto olisi silti mahdollista säilyttää kotimaassa. Malliksi hän tarjoaa sopimusta nimeltä mainitsemattoman ulkomaisen omistajan kanssa siitä, että tuotekehitys ja tuotanto tehdään Suomessa. "Se oli osa sen kaupan ehtoja." Yhtiön tuotekehitys on jo siirretty Suomeen. "Ja tuotantokin, sitten kun se alkaa, tapahtuu toivottavasti Suomessa."
Verotus tulppana
Hanhijärven mukaan yritykset saisivat suuren hyödyn myös rahastojen ulkoistamisesta. "Kansanvälinen pääoma huolehtii osaltaan siitä, että yritykset kansainvälistyvät ja löytävät bisnesyhteydet. Saadaan tavallaan apukäsiä kansainvälistymiseen."
"Jokainen joka laittaa rahaa yritykseen, tekee kaikkensa, jotta se onnistuu", hän luottaa.
Mutta riskipääoma hakee isoa tuottoa. Joten kansainvälisellä pääomalla on ehtonsa, Hanhijärvi painottaa. "Sitä ei saa verottaa kahteen kertaan. Ei kukaan suostu siihen, että ensin verotetaan Suomessa ja sitten vielä kotimaassa."
Siksi amerikkalainen pääoma karttaa suomalaisia riskisijoituksia. "Meidän täytyy rakentaa sellainen rakenne, joka mahdollistaa kansainvälisen pääomantulon Suomeen. Suomi verottaa ja vielä raskaasti. Tämä estää suomalaisen bioalan kehittymistä. Täytyy löytää ratkaisu, että verotus saadaan optimoitua." Se olisi vain normaalikohtelua, Hanhijärvi vakuuttaa.