Suomella on hyvät edellytykset rakentaa taloudellista perustaa nostamalla uusiutuvien luonnonvarojen jalostusastetta. Se vaatii kuitenkin rohkeutta investoida.
Hallitus julkisti keväällä kunnianhimoisen biotalousstrategian, joka onnistuessaan toisi 100 000 uutta työpaikkaa ja 100 miljardin euron tuoton vuoteen 2050 mennessä.
Biotalousstrategia on mahdollisuus, joka perustuu omiin luonnonvaroihimme, niiden hyödyntämiseen ja tutkimukseen. Tämän perustalle on hyvä rakentaa talouden uutta nousua.
Mahdollisuuteen täytyy tarttua kaikella tarmolla, sillä työpaikkoja jos mitä tämä maa tarvitsee kipeästi. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä pelkin julistuksin, vaan se vaatii käytännön tekoja, raakaa työtä ja rahaa.
Biotalous tarkoittaa monia asioita, kuten energiaa, tuotteita ja ravintoa. Niitä yhdistää se, että ne perustuvat uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Tälle on kysyntää aikana, jolloin monet luonnonvarat ovat ehtymässä.
Suomen tärkein luonnonvara on metsät. Metsäteollisuus on viime vuosina ollut vaikeuksissa niin kotimarkkinoilla ja kuin vientimaissa tapahtuneen sanoma- ja aikakauslehtipaperin menekin vähentymisen vuoksi.
Metsäteollisuus on kuitenkin enemmän kuin pelkkä lehtipaperi. Useat muut metsäteollisuuden tuotteet ovat pärjänneet varsin hyvin kansainvälisestä talouden taantumasta huolimatta.
Metsissä on yhä valtavat mahdollisuudet, sillä Suomi on maailman metsäisimpiä maita; yli 70 prosenttia pinta-alasta on metsää.
Metsätaloudellisesti käyvän maan pinta-alaksi lasketaan yli 20 miljoonaa hehtaaria. Tällä hetkellä puusto kasvaa paljon enemmän kuin sitä poistuu hakkuina ja kuolleina puina. Kasvu on yli 15 miljoonaa kuutiota suurempi kuin poistuma. Joten raaka-aineesta ei pitäisi olla tulossa pulaa.
Suuria mahdollisuuksia sisältyy biopolttoaineisiin. Niillä voitaisiin korvata uusiutumatonta energiaa, kuten ilmaston kannalta vihonviimeisintä kivihiiltä sekä liikenteen polttoaineita. Kivihiilen käyttö on kasvanut valtavasti viimeisen parin vuoden aikana, vaikka sille on jo nyt useita kotimaisia vaihtoehtoja.
Uusiutumattomien polttoaineiden käytön vähentäminen edellyttää, että yhteiskunnan tukea niille karsitaan. Tämä puolestaan antaisi pelivaraa avustaa uusiutuvien polttoaineiden kehitystyötä ja käyttöönottoa.
Hallitus voi halutessaan vaikuttaa biotalouden asemien parantamiseen sekä verotuksen että tukipolitiikan keinoin. Tähänastinen vero- ja tukipolitiikka on suosinut uusiutumattomien tuontipolttoaineiden käyttöä. Tälle on saatava loppu.
Ei ole pienintäkään järkeä tukea ulkomailta tuotavien uusiutumattomien polttoaineiden käyttöä varsinkin kun on kotimaista raaka-ainetta, jolla ne olisivat korvattavissa.
Suomen talouden kehittämistä on vaivannut päättämättömyys. Pitkään on eletty ”toivotaan, toivotaan” -tunnelmissa. Jos näin jatketaan, nousua saadaan odottaa.
Stubbin hallituksen miniohjelmaneuvotteluissa biotalousstrategia nostettiin yhdeksi kärkihankkeista. Vaikka hallitus tulee olemaan vain pätkähallitus, se voi edesauttaa merkittävästi biotalouden edistämistä.