Suomeen ryhdytään kehittämään biometristä tunnistusta koskevaa lainsäädäntöä. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa lähiaikoina työryhmän arvioimaan sääntelyn tarvetta.
Tavoitteena on luoda ainakin peruspelisäännöt. Niistä tulee selvitä, miten biometriaa saa käyttää erilaisissa sovelluksissa ja palveluissa. Tarkoitus on edistää suomalaisten yritysten palvelukehitystä ja samalla turvata yksityisyyden suojan toteutuminen.
Tällä haavaa henkilötietolaissa ei ole erikseen säännelty biometrisistä tunnisteista, vaan niitä käsitellään kuten tavallisia henkilötietoja. Samalla lain niille määrittelemä tietoturvan taso jää suhteellisen matalaksi. Ongelma nousi esiin kansallisen tietoturvastrategian yhteydessä toimineen biometriatyöryhmän työssä.
"Näyttäisi siltä, että itse asiassa biometrinen tunniste on huomattavastikin vaativampi tietoturvan osalta kuin ihan mikä tahansa henkilötieto, koska siihen liittyy yksityisyyden suojaa koskevia haasteita", arvioi liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Juha Perttula.
Työryhmän toimikaudeksi on kaavailtu loppuvuotta. Liikenne- ja viestintäministeriön ohella siihen on pyydetty edustajia ainakin oikeus-, sisä- ja valtiovarainministeriöistä, tietosuojavaltuutetun toimistosta sekä Electronic Frontier Finland -yhdistyksestä.
Sormenjälki- ja iiristunnisteet mieluisimpia
Biotunnisteista käyttäjille mieluisimpia näyttäisivät olevan sormenjälki- ja iiristunnisteet. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvotunniste oli kolmanneksi hyväksytyin ja puheääni neljänneksi.
Ihmisten suhtautumista biotunnisteisiin selvitettiin osana laajaa eurooppalaista tutkimusta, johon myös Tampereen yliopisto osallistui.
"Suhtautuminen biometriikkaan tämmöisellä kysymystarkkuudella asettautui kauttaaltaan sinne myönteisemmän puolelle", kertoo vuorovaikutteisen teknologian dosentti, psykologian tohtori Veikko Surakka.
Parhaiten tunnistuslaitteet näytettiin hyväksyttävän suuren turvallisuusriskin sisältäviin kohteisiin. Esimerkiksi kolmen maan lentomatkustajille tehdyssä kyselyssä ensisijainen käyttö oli lentomatkailu, jonka jälkeen tulivat pankkiautomaatit ja rajanylitys. Kun vastaavaa kyseltiin suomalaisilta, olivat kärjessä sairaalat ja terveyskeskukset sekä rajanylitys.
Tutkimuksesta selviää, että yleisesti tietojen kerääminen sallitaan hieman paremmin kuin niiden säilyttäminen. Mieluiten oma data kuitenkin tallennettaisiin mukana kulkevalle älykortille. Selvä enemmistö antaisi silti säilytys- ja keräysluvan valtiolle ja runsas puolet sairaaloille.