Kohta joutavat passit ja pankkikortit roskakoppaan. Riittää kun käy aika ajoin kuvauttamassa itsensä valtioiden keskustietokantaan. Sen jälkeen henkilöllisyyden tunnistamisen hoitaa tietokone, joka on kameralla yhteydessä tietokantaan.
Helppoa. Ei tarvitse naputella tunnuslukuja automaateille eikä vilautella passia raja-asemilla.
Lappeenrannan teknisessä yliopistossa perjantaina väitellyt diplomi-insinööri Joni-Kristian Kämäräinen arvelee, että ihmisen biometrinen (kasvokuva, sormenjälki, iiris...) tunnistaminen tulee osaksi passintarkastusta jo lähitulevaisuudessa.
Tulevaisuudessa tunnistamisjärjestelmä toimii kaikkialla, missä on kamera. Ihmisen henkilöllisyys voidaan tunnistaa joko kuvasta tai suoraan kasvoista.
Väitöskirjassaan Kämäräinen käsittelee Gabor-suotimia ja niiden sovellutuksia. Gabor-suodin on matemaattinen malli soluille, joita meillä jokaisella on korvissamme ja silmissämme. Toisin sanoen, näiden suodinten avulla tietokone oppii kuulemaan tai näkemään kuten ihminen.
Kämäräisen väitöskirjassa on esitelty kaksi sovellusaluetta Gabor-suotimelle. Ensimmäinen sovellus tutkii sähkömoottoreita Gabor-suotimen avulla. Laite kuuntelee esimerkiksi paperikoneen sähkömoottoria ja pystyy kuulemaan, kun siinä ilmenee laakerivika.
Aikaisessa vaiheessa havaittu vika mahdollistaa estämään suuremmat vahingot.
Kuva kasvoista riittää
Toinen Kämäräisen väitöskirjassaan esittelemä sovellus liittyy ihmisten tunnistamiseen kuvan avulla. Väitöskirjan esittelemän menetelmän avulla on rakennettu järjestelmä, joka pystyy tunnistamaan ihmiskasvot kuvasta.
Kuvassa olevat kasvot suodatetaan kameran kautta Gabor-suotimilla ja laite tunnistaa henkilön. Ensimmäisessä vaiheessa menetelmä soveltuu Kämäräisen mukaansa asennettavaksi pankkiautomaateihin, joissa menetelmä varmistaa henkilön identiteetin.
Gabor-suotimet esitteli ensimmäisen kerran vuonna 1946 Nobel-palkittu unkarilainen tiedemies Dennis Gabor. Hän kehitti nyt nimeään kantavan mallin aikoinaan televiestintään. Vielä tänäkin päivänä se tunnetaan sääntönä, joka rajoittaa tietoliikennejärjestelmien, kuten kännykän, suurimman mahdollisen siirtonopeuden.
Viime aikoina mallia on sovellettu myös älykkäisiin tietokoneisiin, missä tietokoneet näkevät ja kuulevat Gabor-suotimen avulla.
Kajaanilaisella Mecano Group Oy:llä on jo toiminnassa konekäyttöön perustuva järjestelmän, jolla arvioidaan viilun laatu ja tarvittaessa paikataan viilua. Kone katselee Gabor-suodattimen läpi. Paikkauslaitteessa konenäköjärjestelmä tunnistaa, mitkä viat täytyy paikata, ja ohjaa paikkausrobottia sen mukaan.
Suomi putoamassa tutkimuksessa kelkasta
Yhdysvalloissa pyörii iso raha ihmisen identiteetin varmistamiseen tähtäävässä tutkimuksessa, mutta Suomi on kohta putoamassa kelkasta, arvelee Kämäräinen.
"Jos emme nyt hyppää siihen mukaan ja lähde itse kehittämään laitteita, saattaa käydä niin, että Yhdysvallat sanelee yksin laitteille ehdot. Silloin joudumme ostamaan kalliit järjestelmät ulkoa", Kämäräinen varoittaa.
Kämäräinen arvioi, että vielä olisi mahdollisuus hypätä mukaan ja päästä osalliseksi siitä valtavasta potista rahaa mikä alalla lähitulevaisuudessa tulee liikkumaan.
"Jos myöhästymme vielä vuodella-parilla, niin kohta olemme maksumiehien puolella", hän tähdentää.
Maailmassa käytetään tänä vuonna 150 miljoonaa euroa alan tutkimukseen. Kämäräisen mukaan on ennustettu, että jo viiden vuoden päästä tässä tekniikassa olisi kiinni 1,5 miljardia euroa.
Yhdysvalloista on jo kantautunut tietoja, että henkilöllisyyden tunnistamiseen liittyvää tekniikkaa otetaan käyttöön hyvinkin pian. Siellä lyödään jo päivämääriä lukkoon. Kämäräinen muistuttaa, että se tarkoittaa sitä, että alalla aukeavat valtavat markkinat.
"Lappeenrannassa kehittettyä menetelmää parempaa emme vertailuissamme ole löytäneet maailmalta. Eli siinä mielessä meillä olisi Suomessa hyvät mahdollisuudet edelleen päästä nopeasti tuotekehittelyyn mukaan. Lappeenrannassa on panostettu kolme vuotta, ja nyt se alkaa kantaa hedelmää, "Kämäräinen uskoo.