Suomi ottaa ns. biometrisen passin käyttöön aikaisintaan toukokuun alusta vuonna 2005. Tähän liittyen sisäministeriössä valmistellaan muutoksia passilakiin. Toteutuessaan muutokset merkitsisivät mm. sitä, että passiin tulee siru, johon tallennetaan passinhaltijan kasvokuva biometrisena tunnisteena.
Lisäksi passiin voisi merkitä jatkossa vain yhden henkilön tiedot. Näin ollen luovuttaisiin nykykäytännöstä, jonka mukaan alaikäinen voidaan merkitä huoltajan passiin.
Toisaalta palvelua halutaan parantaa siten, että passin voisi vastedes myöntää mikä poliisilaitos tahansa, ei siis ainoastaan hakijan kotipaikan poliisilaitos.
Biometrisella passilla pyritään parantamaan matkustamisen turvallisuutta ja sujuvuutta. Lisäksi se helpottaa terrorismin ja laittoman maahantulon torjuntaa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole nostaa valvonnan yleistä tasoa, vaan kohdistaa sitä entistä tarkemmin.
Biometrialla tarkoitetaan ihmisen automatisoitua tunnistusta, joka voi tapahtua mm. kasvonpiirteiden, sormenjälkien tai silmän iiriksen perusteella.
Yhdysvaltain suunnitelmat vaikuttavat käyttöönottoon
EU:n komissio antoi helmikuussa ehdotuksensa neuvoston asetukseksi EU:n kansalaisten passien turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista. Säädöksen käsittely on edelleen kesken.
Komission tavoitteena on saada esitys hyväksyttyä tämän vuoden loppuun mennessä ja voimaan ensi vuoden loppuun mennessä.
Suomessa valtioneuvosto on toimittanut kirjeellä eduskunnan käsittelyyn ehdotuksen neuvoston asetukseksi EU:n kansalaisten passien turvatekijöitä ja biometriikkaa koskeviksi vaatimuksiksi. Eduskunta käsittelee asiaa parhaillaan.
Biometristen tunnisteiden käyttöönottoon vaikuttavat myös Yhdysvaltain suunnitelmat. Tuoreimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain edustajainhuone esittää biotunnistepassien käyttöönoton siirtämistä vuodella. Alun perin lain oli määrä tulla voimaan jo lokakuussa.