Karvapallo saa kyytiä niin, että puhalletut seinät kaikuvat Nallisportin kuplahallissa. Pakkanen paukuttaa seinämää toiselta puolelta.
11-vuotias Joonas Naamanka palauttaa pallon perusvarmoilla lyönneillään verkon toiselle puolelle Juho Saukkoselle. Kentän toisella puoliskolla pallottelevat Eino Järvelä ja Oskari Raulamo.
Tämä selventäisi biotunnisteiden käytön pelisääntöjä ja helpottaisi valvontaa. Nykyisessä henkilötietolaissa ei puhuta biometrisistä tunnisteista mitään, ja vanhojen lakien kanssa voidaan ajautua tulkintaongelmiin.
Biometriaa sivuavaa lainsäädäntöä valmistellaan nyt pirstaleisesti monien ministeriöiden erillishankkeissa.
Biometrinen tunnistaminen tarkoittaa henkilön tunnistamista ihmisen ainutlaatuisten piirteiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi kunkin sormenjäljet, kasvot tai silmän iiris.
Muiden EU-maiden tapaan Suomi on sitoutunut ottamaan käyttöön biometrisia tunnisteita sisältävät passit ennen vuoden 2006 elokuuta.
Alkuvaiheessa passeihin tulee siru, jolle tallennetaan haltijan kasvokuva digitaalisessa muodossa. Myöhemmin siihen lisättäisiin myös sormenjäljet. Tämä voisi tapahtua aikaisintaan 2008.
Yksityisellä puolella
harmaata aluetta
Biopassien tulon taustalla ovat etenkin Yhdysvaltain kiristyneet turvavaatimukset WTC-terrori-iskujen seurauksena.
Aarnion mukaan passien osalta lainsäädäntöasiat ollaan saamassa kuntoon, sillä biometrian käyttö huomioidaan uudessa passilaissa.
Harmaata aluetta löytyy sen sijaan yksityiseltä puolelta, jossa biometrista tunnistusta hyödyntävät kaupalliset sovellukset yleistyvät.
"Ne tulevat ikään kuin väkisin markkinoille, eikä kaikkien ilmiöiden perässä millään pysytä", Aarnio sanoo. Siksi olisikin järkevää, että lainsäädäntö saadaan ajan tasalle.
"Ettei käy niin, että firmojen isojen investointien jälkeen virkamiehet tulevat sanomaan, että noin ei muuten saakaan tehdä", hän toteaa.
Aarnion mukaan liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaankin parhaillaan yksityisen sektorin biometriikan käyttöä koskevaa säätelyä.
Sisäministeriössä puolestaan on ministeri Kari Rajamäen (sd.) marraskuisen puheen perusteella haluja säätää kamera- ja videovalvontaa koskeva laki.
Aarnion mukaan Rajamäen puhetta tarkemmin katsoessa kyse onkin itse asiassa hahmontunnistuksen käytöstä, joka lukeutuu biometrisiin menetelmiin.
Kesällä sisäministeriössä nostettiin esiin ajatus, että passeja varten kerättävät sormenjäljet koottaisiin laajaksi rekisteriksi.
Poliisi voisi hyödyntää sitä vakavien rikosten ratkonnassa. Nykyisin poliisin tietokannoissa on vain aiemmin rikoksiin syyllistyneiden sormenjäljet.
Poliisin kannalta aloite sisältää erittäin suuria ongelmia, Aarnio sanoo.
Hän arvioi, että sormenjälkirekisterin käyttö kilpistyisi EU-lainsäädäntöön, joka rajaa passeja varten kerätyn biometrisen tiedon käytön vain matkustusturvallisuuden edistämiseen.
Biometriassa
monia riskejä
Biometrisen tiedon käyttäminen ihmisten tunnistamiseen sisältää monia merkittäviä ongelmia. Kehon piirteitä ei voida muuttaa ja toisen ihmisen biometrisia tietoja haltuunsa saanut voi helposti esiintyä toisena. Ihminen voidaan myös tunnistaa tietämättään. Siksi biometrisen tunnistuksen yhteydessä suositellaankin käytettäväksi muita menetelmiä, esimerkiksi perinteisiä salasanoja.
Reijo Aarnion mielestä erityistä painoa onkin annettava biometristen tietojen rekisteröinnin säännöille ja tietojen salaamiselle esimerkiksi hakkeri-iskun varalta.
Koska biometriset tunnistusjärjestelmät ovat toistaiseksi haavoittuvia ja vääriin käsiin joutuneella tiedolla voidaan tehdä vaikeasti korjattavaa tuhoa, tulisikin Aarnion mukaan pohtia, onko biometrisen tunnistuksen käyttöönotto monessakaan tapauksessa todella välttämätöntä.
