Ruskon kaatopaikan vanhan rakennusjätepenkan biokaasun imulinjoissa on ollut häiriöitä eikä rakennusjätepenkalla syntyvää kaasua ole saatu kerättyä tehokkaasti hyötykäyttöön. Kaasua on päässyt ympäristöön, ja se on aiheuttanut pahaa hajua ympäristössä.
Hajuista ei Oulun Jätehuollon mukaan aiheudu terveydellistä haittaa, sillä haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä.
Rakennusjätepenkan imulinjat uusitaan heti lumien sulettua. Samalla alueelle asennetaan lisää imukaivoja, jonka ansiosta kaasun talteenotto lisääntyy ja hajuhaitat vähenevät. Sekajätteen kaatopaikan kaasun talteenottojärjestelmä on täysin toiminnassa. Oulun Jätehuolto pahoittelee aiheuttamaansa hajuhaittaa.
Biokaasu koostuu pääosin metaanista ja hiilidioksidista. Sitä syntyy, kun yhdyskuntajätteen joukossa oleva eloperäinen jäte hajoaa hapettomissa olosuhteissa. Kaatopaikoille tuleva yhdyskuntajäte tiivistetään ja peitetään maamassoilla, jolloin jätteet ja maakerrokset muodostavat tiiviin massan, jossa happea ei ole juuri ollenkaan. Syntyvät olosuhteet ovat otolliset mätänemiselle.
Biokaasun sisältämä metaani on merkittävä kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Arviot kaatopaikkojen osuudesta kaikkiin metaanipäästöihin vaihtelevat 8-18 prosentin välillä. Haitallisten ominaisuuksiensa lisäksi biokaasu, ja ennen kaikkea sen sisältämä metaani, on hyvä energianlähde, jota voidaan käyttää sellaisenaan maakaasun tavoin esimerkiksi kattila- ja moottoripolttoaineena.