Kainuuseen saatetaan lähivuosina rakentaa useita biokaasulaitoksia. Vaalassa aloitettiin jo kahden laitoksen esisuunnittelu, mutta mahdollisuuksia tutkaillaan muuallakin.
Biokaasulaitoksen yksinkertaisin malli on tilakohtainen reaktori. Vaalassa suunnitellaan kahden suuremman laitoksen rakentamista. Pelson luomubiokaasulaitoksen reaktori voisi olla esimerkiksi 300 kuutiometrin kokoinen.
Pelson reaktorissa syntyvästä metaanista voitaisiin tehdä lämpöä, sähköä tai sitä voitaisiin käyttää ajoneuvojen polttoaineena.
Vaalassa on paljon luomutiloja, joten reatorin käsittelyjäännöksestä halutaan myös luomupelloille sopivaa lannoitetta. Siksi syötteenä ei käytettäisi esimerkiksi jätevesilietteitä.
"Länsi-Vaalassa asia kiinnostaa kovasti. Lantaa voitaisiin toimittaa ainakin 20 tilalta. Laitos voisi olla osuuskunnan tai osakeyhtiön omistuksessa", kertoo suunnittelija Tatu Turunen Kainuun ympäristökeskuksesta.
Herakin kaasuksi
Suomessa on rakennettu vasta reilut kymmenen maatalousjätteitä käsittelevää biokaasulaitosta. Vaalan kaksi laitosta olisivat toteutuessaan edelläkävijöitä Pohjois-Suomessa.
Toinen Vaalan laitoksista rakennettaisiin kirkonkylään lähelle lämpölaitosta. Lannasta, jätevesilietteestä, juustolan herasta sekä kauppojen ja kotien biojätteistä irrotettava metaani käytettäisiin kaukolämmön tuottoon.
Pelson laitoksen vuosittain käsiteltävä jätemäärä olisi hieman alle 20 000 tonnia ja kirkonkylän laitoksen 13 000 tonnia. Esiselvityksen maksaa Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -EU-hanke.
Suunnittelutyön tekee biokaasulaitoksestaan ja -autostaan tunnetuksi tulleen laukaalaisen Erkki Kalmarin konsulttiyritys Metener Oy.
Vaalalainen maanviljelijä Esa Karjalainen uskoo, että biokaasulaitos voidaan saada siihen liittyville osakkaille kannattavaksi.
"Itselleni riittää, jos mukana olo ei tuo lisäkuluja. Lopputuotteessa lannan ravinteet ovat sellaisessa muodossa, että ravinteet saadaan tehokkaasti irti. Reaktorille vietäisiin lantaa ja paluukuormassa tuotaisiin takaisin lannoitetta.
Biokaasulaitos tarjoaa järkevää käyttöä vanhalle ylijäämäsäilörehullekin. Tärkeää on myös ympäristön kuormituksen väheneminen. "Nyt biojätteitä kompostoidaan ja lopputuotetta käytetään viherrakentamiseen. Siitä tulee kuitenkin edelleen huuhtoumia vesistöihin, ja nekin laitetaan maatalouden syyksi", Karjalainen toteaa.
Biokaasun tuotanto hävittää lannasta suuriman osan taudinaiheuttajista ja rikkakasvien siemenistä. Myös lannan haju häviää lähes kokonaan.
Paras hyötysuhde biokaasusta saadaan, kun se käytetään lämmöksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa biokaasun energiasisällöstä voidaan hyödyntää sähkönä 35 prosenttia ja lämpönä 50 prosenttia.
Biokaasu on ainoa bioenergian tuotantomuoto, joka mahdollistaa orgaanisen aineen ja ravinteiden kierron. Suljetussa prosessissa ei häviä ravinteita. Typpi muuttuu kasveille helposti käytettävään muotoon ja juokseva käsittelyjäännös imeytyy maahan nopeasti.