Aurinkoisena kesäpäivänä tuskin missään on yhtä rento meininki kuin vetokoiratarhassa, kun vain aistit herättävä ruoka-aika ei ole päälle tuppaamassa. Harrinivan lomakeskuksen tarhassa Muoniossa jo aamupäivällä koiranunia katselee kyljellään 400 koiraa.
Tolpillaan ei ole juuri muita kuin Jiella, joka pyöräytti Lilla-brorille viisi virkkua pentua 8. toukokuuta. Niiden eli Nukion, Nansenin, Nuukin, Namikon ja Njallen patterit ovat täynnä virtaa ja äidillä riittää hereillä pitäviä hoivahommia.
Kesätöissä oleva Emilia Friman kiertää aitauksia ja rapsuttelee koisaavan koira-armeijan jätökset haravalla talteen. Portin ulkopuolella Muonion Pönkä ry:n
työntekijä Pertti Vuollo nostaa peräkärryyn kolme jäteastiaa, joihin on kerätty puolen viikon kakkarat, yli 500 litraa.
Ne päätyvät suureen rumpukompostoriin teollisuusalueella Riikankujalla. Parin viikon kuluttua lasti tulee maatuneena yli seitsemänmetrisen rummun toisesta päästä. Kompostorin läpäissyt aines jälkikypsyy vielä puolisentoista vuotta aumassa jätevedenpuhdistamolla, minkä jälkeen se on myyntikelpoista maanparannusainesta.
Muoniolla on kunnianhimoinen tavoite kehittää toimiva ja kustannustehokas biojätteen käsittelymalli. Kompostorin käyttäjinä ovat tällä erää koiratarhojen lisäksi paikalliset suurkeittiöt ja kaupat.
Rahoittajina ovat kunta, 16 yritystä, seurakunta sekä Lapin ympäristökeskuksen kautta EU:n aluekehitysrahasto ja Suomen valtio. Projektin rahoituspäätökset ulottuvat kuitenkin vain ensi helmikuuhun.
Kompostori liittyy kokonaisuuteen, jossa nykyinen yhdistysmuotoinen Pönkä ry voitaisiin muuttaa pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia työllistäväksi yritykseksi.
Pertti Vuollo toi päivän ensimmäisellä keikallaan 89 kiloa biojätteitä ravintolasta Olostunturin kupeelta. Harrinivan jälkeen on vielä käynti Muonion Essolla. Harrinivan lomakeskuksen keittiöstä tulee biojätettä noin 50 litraa päivässä. Kaikki ei ole ruoantähteitä, sillä esimerkiksi servetit saa laittaa mukaan.
Lähin kaatopaikka kaikkoaa kauas
Kompostoriin ladataan biojätettä kahdesti viikossa. Sitä on rummun sisällöstä noin puolet ja loppu purua paikkakunnan sahalta ja kolarilaista turvetta.
"Niillä se käynnistyy", hanketyöntekijä Liisa Kiuru kertoo. Rummussa on puhallin ja ilmastin antamassa prosessille lisäpotkua.
"Se saa kunnolla happea ja siksi se on niin nopea", Kiuru tietää.
Hotellinjohtaja Maria Pietikäinen Harrinivasta on mielissään, kuinka hyvin myös henkilökunta on biojätteen keräilyyn ja kompostointiin suhtautunut. "Ja koirankakkaa on aivan hölmöä kuskata pitkin Lappia."
Ilman kompostointia se kuitenkin olisi edessä tuota pikaa, koska Muonion kaatopaikka suljetaan lokakuussa. Kunnan on ratkaistava, viedäänkö jätteet Rovaniemelle (230 km), Tornioon (263), Ouluun (394) vai kenties Norjaan tai Ruotsiin?
Ympäristötietoiset keskieurooppalaiset ovat Lapissakin ihmetelleet matkailuyrityksiä, joissa jätteitä ei lajitella vaan survotaan kaikki samaan säkkiin. Muoniossa ekoajattelua on laajennettu myös matkailuyritysten eräkämpille.
Harrinivassa ajatusta on kehitelty niin pitkälle, että Vuontisjärven eräkeskuksessa rajataan erityinen alue nimeltä "Vuontisjärven yellow". Sillä aiotaan poistaa suomipoikien talvinen tapa värittää jokaisen kuusen juuri keltaiseksi, mikä on ulkomaalaisille kulmia kohottelevan kummastelun aihe.