Kemijärvi ja Kemi kärjessä, ja niiden perässä Paltamo, ehkä Haapavesi ja Kuusamokin. Pohjois-Suomeen suunnitellaan useita biojalostuslaitoksia. (Kaleva 18.4.)
Biojalostamoissa biomassasta tuotetaan polttoaineita, energiaa tai kemikaaleja. Myös perinteiset sellutehtaat voi lukea biojalostamoiksi.
Esimerkiksi Äänekoskelle valmistuva Metsä Fibren jättimäinen biotuotetehdas tuottaa pääasiassa sellua mutta myös biokaasua ja muuta bioenergiaa, kemikaaleja ja ehkä tulevaisuudessa puukuitua.
Kemijärven hankkeesta kiinnostavan tekee se, että Stora Enso lopetti kaupungista sellutehtaansa vuonna 2008. Vain noin vuotta myöhemmin sellun hinta lähti reippaaseen nousuun, ja samaan aikaan alettiin puhua biojalostuksen uusista mahdollisuuksista. Nyt vahinkoa otetaan takaisin.
Tehtaan rakentamisen on nyt määrä alkaa ensi vuonna. Tuotanto koostuisi sellusta, sokereista ja mäntyöljystä. Energiaakin syntyisi.
Kemin noin 900 miljoonaa euroa maksavan laitoksen päätuotteena olisivat puupohjaiset biopolttoaineet. Paltamossa on kyse KaiCell Fibers Oy:n sellu- ja biotuotetehtaasta.
Kemissä ja Kemijärvellä ratkaisevan tärkeää on ollut kiinalaisen pääoman mukaantulo. Myös Paltamoa kohtaan on Kiinasta osoitettu kiinnostusta. Peruskysymys kuuluu, pitääkö olla huolissaan.
Tärkeää on ymmärtää, miksi kiinalaiset tulevat Suomeen. Selityksiä on parikin: vaurastuneessa Kiinassa on tuottoa etsiviä pääomia, ja Suomessa sellaista osaamista biotaloudesta, jota Kiinasta puuttuu. Niitä haetaan täältä.
Kiina on autoritaarisesti johdettu maa, jossa on vakavia ympäristöongelmia. Suomessa jokainen yritys toimii kuitenkin Suomen lakien ja määräysten mukaan. Suomi ei myöskään ole Kiinalle etulinjan maa, jossa sen pitäisi vahvistaa läsnäoloaan poliittisista syistä.
Erilaisia biojalostamohankkeita on Suomessa nyt kaksinumeroinen määrä. Paljon pienemmän määrän arvioidaan lopulta toteutuvan.
Esimerkiksi Kuopion jättimäiselle sellutehdashankkeelle asetettiin vastikään hyvin tiukat päästömääräykset. Taloudellisten arvojen ei enää anneta polkea alleen ympäristöarvoja. Epävarmuutta muutamien hankkeiden ylle on tuonut myös se, missä määrin biopolttoaineet lopulta korvaavat fossiilisia.
Euroopan on vallannut sähköautohuuma, joka sekoittaa entisiä laskelmia biopolttoaineiden tulevaisuudesta henkilöautoliikenteessä. Raskaassa liikenteessä nestemäiset polttoaineet toki pysyvät käyttövoimana myös tulevaisuudessa.
Biopolttoaineiden käyttöä pitää Suomessa lisätä jo EU-velvoitteiden takia. Keskeiseksi kysymykseksi kuitenkin jää, ajavatko sähköautot nyt vauhdilla ohi niistä ajoneuvoista, joiden vielä muutama vuosi sitten arveltiin kulkevan Suomessa valmistetuilla biopolttoaineilla.
Lähinnä sellun valmistukseen keskittyville biojalostamoille tämä tulevaisuudenkuva on pienempi uhka.