Rakentamisaikana 4 000 henkilötyövuotta, laitoksen toiminnassa ollessa 150 pysyvää työpaikkaa. Heijastusvaikutukset työllisyyteen vielä paljon suuremmat.
Keskiviikkona kerrottu Kemin biojalostamouutinen toimi sähköimpulssina viime päivien harmaiden talousuutisten keskellä. Kiinnostavaa asiassa on erityisesti se, että ulkomainen sijoittaja, kiinalainen Kaidi, on tulossa maahan satojen miljoonien eurojen panostuksella.
Erityinen elinvoimaruiske biojalostamon synty olisi Kemille mutta myös laajemmin Pohjois-Suomelle. Kemin työttömyys on huidellut 15 – 20 prosentissa.
Tässä vaiheessa odotuksissa kannattaa vielä olla maltillinen. Lopullista investointipäätöstä ei ole. Sitä odotetaan tämän vuoden lopussa.
Jos päätös on myönteinen, lähinnä biodieseliä tuottavan jalostamon rakentaminen alkaisi ensi vuonna, ja laitos olisi käytössä vuonna 2019.
Keskiviikkona investoija esitteli vakuuttavan tuntuisia tietoja jalostamon raaka-aineen riittävyydestä. Kyse olisi niin sanotusta energiapuusta, esimerkiksi hakkuutähteistä, jolla ei ole käyttöä muussa puunjalostusteollisuudessa.
Se mitä ennen lopullista päätöstä selvitetään perusteellisesti, on yhteiskunnan vastaantulo hankkeen rahoituksessa. Ilman julkisia tukia jalostamo tuskin toteutuu.
Investoijana Kaidi on Suomessa uusi kuten kiinalainen panostus Suomen talouteen kaikkiaan. Ainakaan keskiviikkona ei ilmennyt tietoa, joka olisi horjuttanut luottamusta Kaidiin vakavasti otettavana uudistuvan energian toimijana.
Kaikkiaan kyseessä olisi ylivoimaisesti suurin kiinalainen investointi Suomen talouteen kautta aikojen. Maailmalla kiinalaiset ovat olleet liikkeellä jo pitkään. Ruotsin teollisuuden kruununjalokivi Volvo siirtyi kiinalaisomistukseen vuonna 2010, eikä se näytä haitanneen yhtiön tuotteiden menestystä.
Tällä hetkellä Suomeen on suunnitteilla tai rakenteilla biotuote- tai sellutehdasinvestointeja liki neljän miljardin euron arvosta. Kemistä voisi niiden päälle tulla miljardin lisä.
Jo valmistuneisiin investointeihin kuuluu esimerkiksi UPM:n uusiutuvaa liikennepolttoaineita valmistava laitos Lappeenrannassa. Metsä Group puolestaan rakentaa 1,2 miljardin euron biotuotetehdasta Äänekoskelle, ja Finnpulp suunnittelee Kuopioon 1,4 miljardin euron sellutehdasta, joka valmistaisi myös biokemikaaleja. Toive biojalostamosta elää myös Kemijärvellä.
Ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, että tiedossa olevat hankkeet löytäisivät paikkansa Suomen uuden biotalouden kartalta ainakin raaka-aineiden saannin puolesta. Tuotteiden menestys taas riippuu paljon useammasta muuttujasta.
Puun uudenlaiseen jalostukseen perustuvaan teollisuuteen näyttää vallitsevan nyt vahva usko. Suomen etu on alan vankka tutkimus- ja koulutusperinne.
Oulun näkökulmasta kiinnostavaa on, että kaupungista sadan kilometrin päässä sekä etelässä ja pohjoisessa on vireillä suurhanke. Ehkä jokin jättiprojekti vielä osuu Ouluunkin.
Pääkirjoitus