Bioala on kasvanut Oulussa viime vuosien aikana, joskin kasvusta on puuttunut paras mahdollinen imu. Yksityisellä sektorilla alan työpaikkoja on nyt noin 250. Bioalan yrityksiä on kolmisenkymmentä ja ne tekevät noin 30 miljoonan euron liikevaihdon. Toimialan kasvupotentiaalia rajoittavat Oulussa vielä keskeneräiset rakenteet.
Bioalalle toivotaan omaa yrityshautomoa, jonka kautta Oulun korkeatasoisena pidettyä biotutkimusta saataisiin nykyistä paremmin vietyä kaupallisiksi sovelluksiksi.
"Bioalalle tarvitaan Oulussa biohautomoa, jossa aloittavat yritykset voisivat lähteä kustannustehokkaasti käyntiin. Oulussa on tutkimuksen puolella paljon hyviä ituja, joista voitaisiin synnyttää yrityksiä, jopa miljardibisnestä lääkekehitykseen, diagnostiikkaan tai palvelututkimukseen 10-15 vuodessa", sanoo Novamassin toimitusjohtaja Jouko Uusitalo.
Hautomon vetovastuuta Uusitalo jakaisi esimerkiksi kaupungin, yliopiston ja VTT:n kesken.
Oulussa Medipolis perustettiin alun perin hautomotyyppisellä toiminta-ajatuksella, mutta sittemmin Medipoliksen laboratoriotiloja on paljolti muutettu toimistoiksi.
Bioforum Oulu ja Technopolis Ventures virittelevät parhaillaan yhteistyötä, jolla Oulutech-hautomon tarjontaa täydennetään bioalan osaamisella. Toimintamallissa bioalan kehittäminen tuodaan olemassa olevaan hautomoon, eikä perusteta erillistä organisaatiota, kertoo Bioforum Oulun ohjelmajohtaja Tuula Palmén.
Erillisen biohautomon perustamista Palmén ei pidä tarkoituksenmukaisena, sillä yrityksen perustamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä on paljon yhtäläisyyksiä eri toimialoilla.
"Bioalalla korostuu pitkä tuotekehitysaika. Rahoitus täytyy organisoida eri tavalla, sillä valmista tuotetta ei välttämättä ole, kun yritys perustetaan. Myös viranomaisvaatimukset ovat bioalalla spesifisiä", Palmén sanoo.
Laboratoriotiloja
pitäisi rakentaa
Nykyisellään bioala ei voi Oulussa loputtomasti kasvaa, sillä laboratoriotilaa ei ole sopivasti tarjolla.
"Yliopistolla voi jossain laboratorion nurkassa toimia jonkin aikaa, mutta se ei ehkä ole oikea tapa, jos aikoo saada asiakkaita ja uskottavuutta", Uusitalo veistelee.
Jos Ouluun ei rakenneta käypiä tiloja, lienee turha odottaa, että bioyrityksiä puskisi esiin kuin sieniä sateella. Uusitalon mielestä laboratoriotilaa voisi rakentaa Ouluun lisää esimerkiksi Medipolis GMP:n viereen.
Sitä saataneen vielä odotella, sillä Oulun kaupunki ei omistajana osoittanut kovin pitkää pinnaa, kun sen rakentama GMP-tehdas kamppaili vaikeuksissa Fibrogenin lähdön jälkeen.
Rahoittajaosaaminen
vähissä Suomessa
Iso bioalan kaupallistamisen ongelma on ollut myös paikallisen rahoituksen ja toimialalle erikoistuneen rahoittajaosaamisen puute, Uusitalo arvioi. Myös alan perinteet ovat Suomessa ohuet esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.
Ulkomaisten omistajien ja rahoittajien tuloa voidaankin pitää lähinnä hyvänä asiana. Esimerkiksi, intialaisomistajuus toi Medipolis GMP:hen mukanaan osaamista ja verkostoja.
"Ulkomainen omistajuus on osoituksena siitä, että Oulussa on sellaista osaamista, joka kiinnostaa", sanoo Medipolis GMP:n entinen toimitusjohtaja Pirkko Suhonen.
Bioalan rasitteena pääomasijoittajien silmissä on ollut se, ettei bioala - toisin kuin monet ict-alan yritykset - ole pystynyt takomaan nopeasti jättivoittoja "pitkäpiimäisen" tuotekehityksensä takia. Vaikkapa lääkekehitykseen menee helposti vuosia ilman merkittäviä tuloksia. Monet aikaisemmat rahoittajat ovatkin pesseet kätensä koko bioalasta.