Bioenergian kasvava tuotanto voi työllistää maaseutua huomattavasti. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan valtiovalta suhtautuu EU:n suunnitelmiin bioenergian kehittämiseen vakavasti. Pekkarinen maanantaina Oulussa puhui valtiovallan puolesta MTK-Pohjois-Pohjanmaan 90-vuotisseminaarissa.
"Uusiutuvan energian tuotannon lisäys noin puolella nykyisestä merkitsisi lähemmäs 20 000 uuden työpaikan syntyä valtaosaltaan juuri maaseudulle", Pekkarinen arvioi.
Viime vuosikymmenen aikana maaseudun asema on kuristunut joka puolella. Pekkarinen toteaa, että maaseutuelinkeinoilla on ollut harvoin suurta imua. "Vuosikymmeniin näyttäisi nyt ensimmäistä kertaa siltä, että ilmastokysymys ja uusiutuvan energian käyttö tuo ainakin työtä ja ehkä myös asukkaita maaseudulle."
Pekkarisen mukaan turpeen kohtalo ratkaisee, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyy. Jos turpeen päästökerrointa pienennettäisiin vaikka kolmanneksella, se lisäisi turpeen energiakäyttöä merkittävästi.
Maataloustuottajilla uutta valoa
MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi luottaa alueen maataloustuotannon tulevaisuuteen.
Vaikka tilojen määrä vähenee Suomessa edelleen ja tilakoko kasvaa, valoakin on näkyvissä Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan näkövinkkelistä. Maailmalla tapahtuu paljon, mutta ilmastonmuutoksen takia olot eivät näyttäisi olevan lyhyellä tähtäimellä radikaalisti muuttumassa Suomessa.
"Suomessa ei ole ainakaan pula vedestä. Ilmastonmuutoksen takia voi loppua paitsi juomavesi myös kasteluvesi. Maailman vilja-aitat Australiassa, Aasiassa ja USA:ssa ovat vaikeuksissa, myös Euroopan eteläosissa on entistä enemmän kuivuutta, Lehtiniemi sanoo.
Kun samalla ruokaa tarvitaan maailmalla enemmän, ruuan tekijöiden ja maaseudun ihmisten arvostus kasvaa, Lehtiniemi uskoo.
Pohjois-Pohjanmaasta ei toki voi mitään vilja-aittaa tehdä, peltoja on sen verran vähän. "Kuitenkin Suomessa on peltoja ja metsää asukasmäärää kohden niin paljon, että olemme oikeastaan sillä tavalla mitattuna rikas maa", Lehtiniemi sanoo.
Tuotannosta paremmin tuloa
Viljan hinta on noussut jopa 70 prosenttia keväästä. Euroopan huono viljasato vaikuttaa, samoin Aasian kasvanut kysyntä. OECD on ennustanut, että vuoteen 2016 mennessä viljan ja kotieläinpohjaisten elintarvikkeiden hinnat nousevat 15--40 prosenttia. "Positiivisia asioita maaseudun kannalta on tapahtumassa. Ruoka on nyt Suomessa todella ennätyksellisen halpaa. Jos hinta nousisi 10--20 prosenttia se olisi vieläkin yhtä halpaa kuin vuonna 1995, kun mentiin EU:hun", Lehtiniemi sanoo.
Maatilojen määrä vähenee edelleen 5--6 prosenttia vuodessa. Lehtiniemi uskoo, että tämä suunta jatkuu. "En usko, että kehitys pysähtyy mihinkään tiettyyn tilakokoon. Meillä tietysti olosuhteiden takia tilat eivät voi kasvaa samanlaisiksi kuin Etelä-Euroopassa."
Esimerkiksi Oulujoen eteläpuolella rannikkovyöhykkeellä tilakoko kasvaa edelleen. Toisaalta Koillismaalla ei ole niin paljon peltoa ja tilukset ovat pieniä, siellä on jatkossakin pieniä tiloja.
EU-aika on vaikuttanut suomalaiseen maatalouteen Lehtiniemen mukaan pääosin kielteisesti. Poukkoileva päätöksenteko on ollut viljelijöille pettymys.
"EU:n odotettiin tuovan maatalouspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Uudistuksiin mennään kuitenkin uudistuksen jälkeen, joka vuosi jokin tukijärjestelmän osa muuttuu. Lyhytjänteisyys rassaa yrittäjiä, investoinnit on tehtävä pitkälle ajalle", Lehtiniemi sanoo.