Koko maassa Etelä-Suomesta lähtien ylös puurajalle Lappiin asti olisi tarjolla teollisuudelle bioenergiaa lukematon kilometri- ja kuutiometrimäärä polttoaineeksi soveltuvaa biomassaa.
Se on tähän asti ollut aliarvostettua, yhteiskunnalle hyödyttömänä ja haitallisena pidettyä jäte- ja roskapuuta, hakkuutähdettä tienvarsilla.
Leventämällä teiden näkemäalueet huomattavasti laajemmaksi energian siirtolinjojen taakse, saataisiin minimoitua hirvi- ja porovaaraa, kun autojen lämpökamerat hälyttäisivät aiemmin eteen ryntäävistä eläimistä. Jokainen liikenneonnettomuus törmäyksineen teillä on liikaa, aiheuttaen korvaamattomia inhimillisiä ja fyysisiä menetyksiä.
Myrskyjen katkomat puut sähkölinjojen johtojen päälle yhteiskuntaa lamauttavina sähkökatkoksina loppuisivat.
Tienvarsilta hakatun hakkeen ja kuitutukkien kuljettamisen vaatima kuljetusinfra uusiin mahdollisiin lisälämpövoimaloihin olisi jo nyt olemassa valmiina tieverkkona raideliikenneverkon lisäksi ympäri maata.
Liikenneverkon yhteyteen sijoitetut uudet lämpövoimalat sijoitettaisiin optimaalisesti hakkeen kuljettamisen kanssa.
Haketta voimalan polttoaineeksi ei enää välttämättä tarvitse kuivata poltetun tuoreen hakkeen sisältämän syntyvän korkeamman savukaasujen tuottaman lämpöarvon tähden. Muun muassa pajun haketus kannattaisi tehdä jopa noin 2–4 vuoden välein.
Tällä menettelyllä voitaisiin siirtyä koko maan energian tuottamisen omavaraisuuteen, eikä tarvitsisi tuoda 50 miljoonan euron arvosta haketta ja purua Venäjältä.
Ylijäämä voitaisiin myydä vientiin kuten nyt viedään Ruotsiin, koska vienti on kaikessa kaupankäynnissä koko kansamme etu. Tämä koskisi niin kutteria kuin turvetta brikettienkin tuotannossa.
Kaikkien kotimaassa valmistettujen kuorma-autojen, harvestereiden, hakkureiden, pelletti-, hake-, briketti- ja kutteripolttimoiden yhteiskunnan subventoimat laitteet jäisivät kotimaamme parhaaksi, sekä uudet sähkö-, hake- ja pellettilämpövoimalat tuottaisivat investointeja ja työpaikkoja.
Jo noin 20 vuotta sitten valmistettiin kuorma-autojen kontteihin kompakteja sopivia muutaman megawatin lämpövoimaloita.
Haitallinen kaatopaikkajäte yhteiskuntien läheisyydessä pienenisi, kun biovoimaloiden lähistöllä olevat yhteiskunnat tuottaisivat poltettavaa lisäjäte-energiaa.
Uusiutuvan bioenergian ansiosta asutuskeskuksien ja maatilojen varmistama koko maan huoltovarmuus kasvaisi sähkö- ja lämpöenergian suhteen.
Huoltovarmuus kasvaisi omavaraisesti tuotetusta bioöljystä sellaisenaan käyttävään raskaan kuljetuskaluston ja esimerkiksi taisteluhävittäjä Jas-Gripenin biodieseliksi.
Bioöljy valmistetaan puuperäisestä raaka-aineesta, eli mäntyöljystä, metsätähteestä, hakkeesta tai sahanpurusta.
Bioetanolin raaka-aine voi taas olla lignoselluloosapohjaista olkea, sahanpurua, maatilojen korjuutähteitä, energiakasveja, puutähteitä, paperi- ja leipomojätettä.
Olki sisältää lignoselluloosaa, ja tonnista olkea saadaan noin 240 litraa etanolia hyvällä hyötysuhteella.
Ei ainoastaan Äänekosken uusi Metsä Fibren biolaitos tuota sivutuotteenaan ylen määrin sahanpurua ja muuta puun sivutuotteita, vaan sitä syntyy jo nyt kaikilla Suomen sahoilla ja muilla puunjalostajilla, joista voitaisiin edullisesti valmistaa pellettejä, kutteria ja brikettejä vientiin ja kotimaan markkinoille.
Myös puun kuori sisältää runsaasti polttoenergiaa.
Subventoimalla uusiutuvan bioenergian tuottamiseen tarkoitettuja investointeja verohelpotuksin biovoimaloille, maatiloille ja muille asuinkiinteistöille synnyttämään sähköä ja lämpöä hakkeella, puunkuorella, pelletillä, biokaasulla, kutterilla, briketeillä ja aurinkokeräimillä, voitaisiin uusiutuvalla bioenergialla nostaa bruttokansantuotettamme ja elintasoamme ylös ja laskea työttömyyttä.
Ruotsi on toisin kuin Suomi tukenut muun muassa pellettilämmitystä verotuksellisesti. Miksi Suomi ei sitä tee?
Juhani Raunila
Heinola
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.